Aamen
nykykäytössä sana ”aamen” on muodostunut lähinnä rituaaliseksi johtopäätökseksi rukouksiin. Kuitenkin aamenia tarkoittavat heprealaiset ja kreikkalaiset sanat esiintyvät Raamatussa satoja kertoja, ja niillä on useita käyttötarkoituksia. Aamen on Translitteraatio heprean sanasta aamen . Verbimuoto esiintyy yli sata kertaa Vanhassa testamentissa ja tarkoittaa huolenpitoa, uskollisuutta, luotettavuutta tai vakiintuneisuutta tai jonkun tai jonkin uskomista. Ajatus jostakin, mikä on uskollista, luotettavaa tai uskottavaa, näyttää olevan sen takana, että Vanhassa testamentissa käytetään aamenia huudahduksena kahdessakymmenessäviidessä juhlallisessa tilaisuudessa. Israel sanoi” aamen ” yhtymään Jumalan ylistykseen ( 1. Aikak. 16: 36 ; neh 8: 6; ja jokaisen ensimmäisen Psalmien kirjan lopussa, 41:13 ; 72:19 ; 89:52 ; 106:48 ).
Aamenia ei koskaan käytetä pelkästään siunauksen vahvistamiseen Vanhassa testamentissa, vaan Israel hyväksyi Jumalan kirouksen synnin päälle sen kautta (kaksitoista kertaa 5. 27, ja Neh 5:13), Ja kerran Jeremia vahvistaa Jumalan lausunnot liiton siunauksista ja kirouksista aamen ( Jer 11:5). Se voi myös vahvistaa ihmisten esittämän lausunnon (4.Moos 5:22 ; 1. Kun. 1:36 ; neh 5:13). Tällaiset käyttötavat ovat sen suositun, pohjimmiltaan oikean sanonnan takana, että aamen merkitsee ”olkoon niin.”
Amenilla on muitakin käyttötarkoituksia. Jeremia pilkkaa väärän profeetan sanoja aamen (28: 6). Koska Jumala on luotettava, Jesaja voi kutsua häntä ”aamen Jumalaksi”, jonka nimessä Hänen palvelijoittensa tulisi lausua siunauksia ja vannoa valoja ( Jes.65:16 ; Katso myös Ilm. 3:14). Mutta se, että Jeesus käytti aamenia, on silmiinpistävin uudistus.
Jeesus esittelee opetuksensa sanomalla aamen lego humin, ts. ”totisesti minä sanon teille”, evankeliumeissa lähes seitsemässäkymmenessä tilaisuudessa (kolmekymmentä kertaa Matteuksessa, kolmetoista Markuksessa, kuusi Luukkaassa ja kaksikymmentä Johanneksessa, joissa aamen on aina kaksinkertaistunut). Missä profeetat usein sanoivat: ”näin sanoo Herra”, Jeesus usein sanoo: ”Totisesti minä sanon teille.”Vaikka jotkut tutkijat pitävät kaavaa vain menetelmänä, jolla tähdennetään jotakin lausuntoa, todellisuudessa se muodostaa merkittävän osan Jeesuksen implisiittisestä opetuksesta itsestään. Meidän tulisi tarkastella sitä, miten Jeesus käytti sanaa ”aamen” muiden jumaluuteen kohdistuvien implisiittisten väitteidensä rinnalla, kuten hänen vaatimustaan oikeudesta antaa syntejä anteeksi ja tuomita ihmiskunta, ja hänen tapaansa suorittaa ihmeitä omalla valtuudellaan. Kenelläkään pelkällä ihmisellä ei ole oikeutta antaa syntejä anteeksi, mutta Jeesus antoi kuitenkin synnit anteeksi. Jumala on ihmiskunnan tuomari, mutta Jeesus tuomitsee. Jumalan aikakaudet antavat tahdon ja kunnian Jumalalle, kun he tekevät ihmeitä, mutta Jeesus teki ihmeitä omalla valtuudellaan. Samoin profeetat eivät koskaan puhuneet omalla arvovallallaan. He sanovat: ”Näin sanoo Herra.”Tai he sanovat Paavalin tavoin saaneensa ilmestyksen taivaasta. Mutta Jeesus sanoo:” Totisesti minä sanon teille ” kymmeniä kertoja vakuuttaen, että hänen sanansa ovat totisesti tosia, koska hän sanoo ne.
Jeesus käyttää usein kaavaa korjatessaan virheitä tai ajautuessaan riitoihin. Kun Jeesus esimerkiksi neuvoi Nikodeemusta, hän ei vedonnut Raamattuun vaan omaan arvovaltaansa sanoen: ”Amen, amen, minä sanon teille” (Joh. 3:3, 5; ks. myös Matt. 6:2, 5, 16; 18:3; Luukas 13: 35; Joh. 5:19, 24, 25; 6:26, 32, 47, 53). Amen lego humin puhkuu myös Vanhan testamentin tuntemattomien totuuksien opetusta ja vuodenaikojen hätkähdyttäviä sanontoja, joille Jeesus ei tarjoa muuta todistetta kuin Oman auktoriteettinsa. Tässä aamen viittaa siihen, että Jeesuksen sanat, kuten isän sanat, ovat totta vain siksi, että hän lausuu ne (Matt. 24:34; 26:13; Mark.3:28; Luuk. 12: 37; Joh. 10: 1). Niinpä Matt. 5: ssä Jeesus kommentoi Vanhaa testamenttia tai juutalaisia tulkintoja siitä kuusi kertaa luvussa sanoen: ”Te olette kuulleet sanotun, mutta minä sanon teille.”Hän päättää ensimmäisen osan aamen 5:26, Ja näin tehdessään väittää, että hänen valtansa ylittää juutalaisten tulkitsijoiden, ja jopa tuo ilmestyksen, joka ylittää vanhan testamentin lain itsensä.
näin aina kun Jeesus sanoo ”aamen lego humin”, hän osoittaa olevansa tietoinen auktoriteetistaan, jumaluudestaan. Tämä todistus Jeesuksen messiaanisesta itsetietoisuudesta on tärkeä, koska se vastustaa epäileviä hyökkäyksiä uskoa vastaan. Kriitikot yrittävät sulkea pois monia Kristuksen jumaluutta esittäviä tekstejä sillä perusteella, että ne ovat epäautenttisia. Mutta ehdottomat väitteet jumaluudesta, olivatpa ne sitten Jeesuksen käyttämiä aamen-sanoja tai muita, esiintyvät käytännöllisesti katsoen kaikissa evankeliumien kappaleissa, eikä niitä voida selittää pois.
Paavalin käyttämä aamen palaa vanhan testamentin maailmaan, paitsi että hän lausuu aamen vain siunatakseen, ei kirotakseen. Monta kertaa Paavalin kirjeet puhkeavat ylistämään Jumalaa isä tai Jumala Poika ja sinetöidä tunnustus aamen (Room 1:25; 9:5; 11:36; Gal 1:3-5; Ef 3:21; Fil.4:20; 1. Tim. 1:17; 6:16; 2. Tim. 4: 18). Doksologia esiintyy useiden kirjainten lopussa tai sen lähellä, ja kaikki ovat lähellä aamenia. Muut kirjeet päättyvät hänen lukijoilleen osoitettuun siunaukseen, jota täydennetään jälleen aamen (1 Kol 16:23-24; Gal 6: 18). Paavali kehottaa myös lukijoitaan sanomaan aamen Jumalan lupauksille (2 Kol 1:20; Katso myös Ilm 22:20). Amen sulkee myös spontaanit Doksologiat ilmestyksessä; siellä ylistyksen kohde on kuitenkin useammin poika kuin Isä (1:6-7; 5:14; 7:12; 19:4). Kaikessa tässä Paavali ja ilmestys muistuttavat sen ajan juutalaista tapaa, jossa juutalaiset sanoivat aamen kuullessaan toisen siunaavan Herraa joko yksityisessä rukouksessa (Tobit 8: 8) tai palvonnassa. Mutta he ylittävät sen ylistystensä spontaaniudessa ja innostuksessa.
useat muut Uuden testamentin kirjeet seuraavat Paavalia ylistämällä Jumalaa ja / tai kehottamalla häntä antamaan lukijoiden tarvitsemaa armoa (Hepr.13:20-21; 1. Piet. 4:11; 5:10-11; 2. Piet. 3:17-18; Juud. 24-25; Ilm. 22:21). Kuten Paavalissa, nämä viimeiset sanat usein tiivistävät uudelleen kirjeen pääaiheet, jotka kirjoittaja sinetöi aamenilla, joka sekä julistaa että anoo: ”olkoon niin! Ylistettäköön Jumalaa siitä, että hän antaa kansansa tarvitsemat lahjat.”
Daniel Doriani
Baker ’ s Evangelical Dictionary of Biblical Theology. Edited by Walter A. Elwell
Copyright © 1996 by Walter A. Elwell. Julkaisija: Baker Books,
Baker Book House Company, Grand Rapids, Michigan USA.
Kaikki oikeudet pidätetään. Käytetään luvalla.
käyttötiedot on luettavissa Baker Book Housen Tekijänoikeuslausumasta.
osoittaa, että tämä merkintä löytyi myös Naven ajankohtaisesta Raamatusta
osoittaa, että tämä merkintä löytyi myös Eastonin Raamatun sanakirjasta
osoittaa, että tämä merkintä löytyi myös Smithin Raamatun sanakirjasta
Bibliografiatiedot
Elwell, Walter A. ”merkintä ’Aamen'”. ”Evangelical Dictionary of Theology”). . 1997.