Scott Butler
neljännessä artikkelissamme, joka käsittelee ATO: n verovelkoja, keskustelemme maksujärjestelyistä ATO: n kanssa.
hyväksytyllä järjestelyllä on valtuudet sallia verovelvollisten maksaa verovelat maksujärjestelyjen mukaisissa erissä riippumatta siitä, onko velka syntynyt vai ei. Maksujärjestely ei muuta verovelan erääntymisajankohtaa. In Clifton (selvitysmies) vastaan Kerry J Investment Pty Ltd kaupankäynnin clenergy, täysi tuomioistuin liittovaltion tuomioistuin vahvisti, että maksujärjestely ei aiheuta verovelka, joka oli erääntynyt ja maksettava lakkaa erääntymästä ja maksettava. Tämä on relevantti asia, kun pohditaan, pystyykö veronmaksaja maksamaan velkansa sitä mukaa kuin ne erääntyvät ja tulevat maksettaviksi ja on siten maksukykyinen. Lisäksi yleiskorkoa alkaa kertyä, kun velka tulee erääntymään ja maksettavaksi, ja sitä kertyy edelleen ajoittain takaisinmaksusopimuksen mukaisesta jäljellä olevasta määrästä.
verovelvollisen olisi haettava maksujärjestelyä ennen eräpäivää. Jos hakemusta ei voida tehdä etukäteen, verovelvollisen on tehtävä hakemus mahdollisimman pian eräpäivän jälkeen. Verovelvollisen on hakemusta tehdessään mainittava:
- ensimmäinen maksu verovelvollisen nykyisen kapasiteetin mukaan;
- syyt maksamatta jättämiseen eräpäivään mennessä;
- tieto hyväksytyn koulutusorganisaation tyydyttämiseksi siitä, ettei verovelvollinen pysty maksamaan koko summaa eräpäivään mennessä;
- tieto hyväksytyn koulutusorganisaation vakuuttamiseksi siitä, että verovelvollinen hoitaa verovelkojaan samalla prioriteetilla kuin muita maksuvelvoitteitaan;
- yksityiskohtainen ehdotus siitä, miten verovelvollinen voi maksaa verovelansa kokonaisuudessaan mahdollisimman lyhyessä ajassa, mukaan lukien mahdolliset lisämaksut viivästyneistä maksuista ja mahdolliset korvaukset kustannuksista, joita hyväksytylle KOULUTUSORGANISAATIOLLE on aiheutunut perintätoimen aloittamisesta; ja
- ATO: n vakuuttamiseksi siitä, että maksu voidaan suorittaa erissä ilman, että kokonaisvelka kasvaa (toisin sanoen verovelvollinen voi täyttää verovelvoitteensa, jotka syntyvät takaisinmaksujärjestelyn aikana).
päättäessään, myönnetäänkö maksujärjestely vai ei, hyväksytty koulutusorganisaatio harkitsee:
- verovelvollisen toimittamat tiedot;
- muut hyväksytyn koulutusorganisaation hallussa tai saamat tiedot;
- olosuhteet, jotka johtivat verovelvollisen maksukyvyttömyyteen;
- verovelvollisen tämänhetkinen taloudellinen tilanne, mukaan lukien se, onko verovelvollinen ryhtynyt toimiin varojen uudelleen järjestämiseksi tai ottanut lainaa velan maksamiseksi;
- vaihe, johon oikeudellinen perintätoimi on edennyt, ja mahdolliset syyt siihen, miksi perintätoimea olisi lykättävä;
- verovelvollisen tarjous ja mahdollisuus täyttää tarjouksen ehdot vaikuttamatta vakavasti verovelvollisen kykyyn täyttää muut velvoitteet;
- aiheuttaako maksujärjestely todennäköisen riskin tuloille ja voidaanko riski poistaa jonkinlaisella verovelvollisen antamalla vakuudella;
- verovelvollisen vakavaraisuus ja järjestelyt muiden velkojien kanssa, sekä markkinaehtoisesti että ilman, velkojen maksamiseksi;
- verovelvollisen muiden verovelvoitteiden tai-sitoumusten noudattaminen;
- verovelvollisen aiempi asiointi hyväksytyn velkajärjestelyn kanssa;
- mikä tahansa vaihtoehtoiset perintävaihtoehdot, jotka voivat johtaa maksuun lyhyemmässä ajassa;
- verovelvollisen Halukkuus suoraveloitukseen, jos mahdollista; ja
- verovelvollisen halukkuus hyväksyä ATO: n maksujärjestelyyn liittyvät ehdot.
hyväksytty koulutusorganisaatio voi pyytää vakuutta maksujärjestelyn mukaisten maksujen turvaamiseksi. Määrittäessään, vaaditaanko vakuutta verovelvolliselta, ATO harkitsee:
- velan määrä;
- tarjotun vakuuden luonne;
- jos vakuus on kolmannelta osapuolelta, kyseisen kolmannen vakavaraisuus ja se, onko vakuuden ottaminen oikeudenmukaista ja kohtuullista;
- vakuuden arvo suhteessa velan määrään;
- velan maksamatta jättämisaika;
- verovelvollisen maksuvelvollisuushistoria;
- verovelvollisen kyky maksaa velka;
- verovelvollisen muut velat; ja
- verovelvollisen muiden velkojien tekemät järjestelyt velkojensa turvaamiseksi.
ATO suosii seuraavia turvatyyppejä:
- verovelvolliselta tai kolmannelta osapuolelta saatu rekisteröity ensimmäinen kiinnitys vapaaseen omaisuuteen;
- verovelvolliselta tai kolmannelta osapuolelta saatu rekisteröity toinen tai myöhempi vapaakiinteistön kiinnitys, kunhan kiinteistössä on riittävästi omaa pääomaa verovelan vakuudeksi aiempien kiinnitysten jälkeen, tai
- australialaisen pankin ehdoton pankkitakaus, jonka ATO hyväksyy.
yleisesti ottaen hyväksytty koulutusorganisaatio ei suostu yhtä tilikautta pidempiin maksujärjestelyihin, koska veronmaksajien odotetaan maksavan velkansa erissä mahdollisimman lyhyessä ajassa. ATO on kuitenkin myöntänyt, että joissakin tilanteissa veronmaksajat tarvitsevat enemmän kuin yhden tilikauden, esimerkiksi maksukyvyn, velan koon ja vaihtoehtoisen perintätoiminnan todennäköisten kustannusten vuoksi. Jos maksujärjestely on pidempi, sitä tarkistetaan säännöllisesti, jotta voidaan ottaa huomioon mahdolliset muutokset verovelvollisen taloudellisessa asemassa, ja on todennäköisempää, että verovelvolliselta vaaditaan vakuus.
hyväksytty koulutusorganisaatio voi suostua maksujärjestelyyn sen jälkeen, kun lakisääteinen vaatimus on täytetty tai vaikka likvidaatiohakemus on jätetty; on kuitenkin olennaisesti vaikeampaa saada hyväksytty koulutusorganisaatio suostumaan siihen, kun likvidaatiohakemus on jätetty.
hyväksytty koulutusorganisaatio voi päättää maksujärjestelyn ja aloittaa tai jatkaa toimia koko jäljellä olevan velan perimiseksi, jos:
- verovelvollisen antamat tiedot, joiden perusteella hyväksytty koulutusorganisaatio on päättänyt sallia maksujärjestelyn, ovat vääriä tai harhaanjohtavia;
- verovelvollinen jättää maksamatta vaaditut erät;
- verovelvollinen ei noudata myöhempiä maksu-ja maksuvelvoitteita; ja/tai
- verovelvollisen olosuhteet muuttuvat ja ATO: n kanta on, että maksujärjestely olisi päätettävä eikä muutettava.
Takaisinmaksujärjestelyt ja turvasatama maksukyvyttömän kaupankäynnin varalta
sellaisen yhtiön johtajat, johon sovelletaan maksamattomia SGC-summia sisältävää maksujärjestelyä, eivät todennäköisesti voi turvautua turvasatamaan maksukyvyttömän kaupankäynnin varalta. Turvasataman saamiseksi yrityksen on ”maksettava työntekijöidensä etuudet heidän erääntymisajankohtaan mennessä”, mukaan lukien ylennysoikeudet.
SGC-summa syntyy vain, jos yritys ei ole eräpäivään mennessä maksanut vaadittuja super-maksuja työntekijöilleen. Koska takaisinmaksujärjestely ei aiheuta erääntyneen ja maksettavan verovelan erääntymistä ja erääntymistä, hyväksytyn koulutusorganisaation kanssa tehty maksujärjestely, joka sisältää SGC: n määrät, merkitsisi itse asiassa sitä, että yrityksen olisi täytynyt jättää työntekijöidensä saamiset maksamatta niiden erääntymiseen mennessä ja että nämä määrät pysyvät erääntyneinä ja maksettavina (kunnes ne on maksettu takaisinmaksujärjestelyn mukaisesti). Tästä syystä yritys, jolla on hyväksytyn koulutusorganisaation kanssa maksujärjestely, joka sisältää SGC: n määrät, ei olisi oikeutettu siihen, että sen johtajat voisivat saada turvasataman maksukyvyttömältä kaupankäynniltä.
Taxation Administration Act 1953 (Cth) sch 1 s 255-15.
Taxation Administration Act 1953 (Cth) sch 1 s 255-15(2).
FCAFC 5.
Corporations Act 2001 (Cth) s 95A.
PS LA 2011/14, and .
PS LA 2011/14, .
PS LA 2011/14, .
PS LA 2011/14, .
PS LA 2011/14, .
PS LA 2011/14, .
PS LA 2011/14, .
PS LA 2011/14, .
Corporations Act 2001 (Cth) s 588GA(1).
Taxation Administration Act 1953 (Cth) sch 1 s 255-15.