tällä viikolla aloitimme Psalmien lukemisen osana 4-vuotista Raamatunlukusuunnitelmaamme uskon kirkossa. Psalmit on Raamatun pisin kirja, jossa on 150 lukua; jos luet 6 lukua viikossa, sen läpikäymiseen menisi 25 viikkoa (se on puoli vuotta)…ja jos luet Raamatun pisimmän luvun — psalmin 119, 176 jaetta — kaikki yhdessä päivässä. Jos pastori päättäisi saarnata yhden psalmin viikossa, häneltä menisi lähes kolme vuotta koko kirjan läpikäymiseen (jälleen, jos hän saarnaisi koko psalmin 119 yhdessä viikossa, mikä saattaisi olla melkoinen haaste!).
vaikka Psalmien kirja on yksi kirja, siinä on todellisuudessa viisi osaa: luvut 1-41, 42-72, 73-89, 90-106 ja 107-150. Nämä eivät ole kääntäjien tai toimittajien tekemiä jakoja (kuten luku-ja jakenumerot), vaan ne ovat itse tekstissä; jokaisessa näistä yksiköistä olevassa viimeisessä Psalmissa on jotain, mikä osoittaa sen olevan jonkin osan käärimisessä. Siksi näyttää luonnolliselta käyttää näitä jakoja lukiessamme Psalmien kirjan läpi (Raamatun lukusuunnitelmassa luemme kirjan 1 läpi, hyppäämme toiseen osaan Raamattua, palaamme kirjaan 2, siirrymme toiseen Raamatun kirjaan jne.). Mutta se, että psalmien kirjassa on viisi osaa, herättää kysymyksen siitä, miten Psalmit on järjestetty — onko siinä jokin tietty riimi ja syy vai onko se vain sattumanvarainen?
tapoja, joilla psalmeja ei järjestetä
pastorit ja tutkijat toteavat usein, että psalmeja on useita erilaisia. Tarkka jaottelu voi vaihdella, mutta usein esille tuodut päätyypit ovat:
- virsikirjat (ylistävät Jumalaa ja kiittävät häntä),
- Valitusvirret (huutavat Jumalaa koettelemuksen keskellä ja luottavat häneen),
- epätarkkoja (vaativat tuomiota vihollisilleen),
- tunnustuksia (omien syntien tunnustaminen),
- viisaus (Psalmit, jotka kertovat, miten elämä toimii),
- kuninkaallinen (puhuu kuninkaasta), ja
- messiaaninen (Psalmit, jotka odottavat Messiaan työtä).
nämä kategoriat ovat hyödyllisiä tapoja auttaa Psalmien ymmärtämisessä, mutta kuten kaikki työkalut, se hajoaa tietyissä kohdissa, koska joissakin Psalmeissa saattaa olla elementtejä, jotka sisältävät useampaa kuin yhtä tyyppiä. Psalmien kirjaa ei myöskään ole jaettu näiden esikuvien mukaan; ei ole yhtäkään kirjaa, joka olisi valittamista, yksi ylistystä jne. koska ne on sekoitettu yhteen (vaikka on monia lukuja alussa valitusvirsiä ja monet ylistyslauluja lopussa).
psalmien kirjassa on myös useita eri kirjoittajia. Daavid kirjoitti niistä noin 70, Aasaf kirjoitti 12, Koorah 11, Salomo 2 Ja Mooses, ETAn ja Heeman (Ei maailmankaikkeuden toimintahahmon mestari — eri Heeman!) jokainen kirjoitti yhden psalmin. Lisäksi useat psalmit ovat nimettömiä, joten niitä ei ole ryhmitelty yhteen tekijän mukaan (vaikka joidenkin kirjoittajien tekemät Psalmit näyttävätkin niputetuilta).
psalmeja ei myöskään järjestetä muilla tavoin kuin voisi olettaa. Esimerkiksi Paavalin kirjeet ovat pohjimmiltaan alenevassa pituusjärjestyksessä (pisimmästä lyhyimpään, ensin seurakunnille ja sitten yksilöille), mutta tämä ei pidä paikkaansa Psalmeissa. Samoin se ei ole aikajärjestyksessä, kun näet Mooseksen laulun keskellä psalmeja (Psalmi 90) Ja Daavidin Laulut levitettyinä koko kirjaan. Virsikirjat on usein järjestetty aiheen mukaan, mutta tämäkään ei näytä pätevän Psalmien kirjaan, koska niissä palataan samoihin aiheisiin eri paikoissa (tosin on mielessä, että tietyt teemat tuntuvat näkyviltä tietyissä kohdissa ja on olemassa ryhmiä, jotka liittyvät toisiinsa, kuten Nousulaulut vuosilta 120-134). Olemme myös tottuneet ”countdowns” suhteen Suosio (ajattele Top 40); vaikka nämä ovat lauluja, ne eivät ole suosiojärjestyksessä (Psalmi 23 näyttäisi olevan numero yksi, ja Psalmi 110 on yksi lainatuimmista psalmeista, joita Uuden testamentin kirjoittajat ovat esittäneet).
miten Psalmit sitten on järjestetty?
on jollain tavalla helpompi osoittaa, miten Psalmit eivät ole järjestäytyneet, kuin pohtia, miten ne on järjestetty, sillä tutkijat ovat väitelleet tästä kysymyksestä vuosia (kuten arvata saattaa). Merkille pantavaa on, että kirjalla näyttää olevan hyvin tarkoituksellinen alku, sillä alussa olevat Psalmit viittaavat siunaukseen, joka tulee, kun katsomme Jumalan sanaan (Psalmi 1) ja kun katsomme hänen voideltuunsa, Messiaaseen (Psalmi 2). Nämä luovat raamit koko kirjalle. Psalmit näyttävät sitten vievän meidät hieman epätoivosta toivoon, sillä monet varhaisista psalmeista ovat Daavidin valituslauluja (kuten Psalmi 3), kun taas muutamat viimeiset Psalmit korostavat Jumalan ylistystä (Psalmi 146-150). Matka epätoivosta toivoon ei kuitenkaan ole lineaarinen, sillä Psalmi 89, joka on kirjan 2 lopussa, on ainoa valitusvirsi, joka ei näytä päättyvän luottamukseen.
jos katsoo vähän tarkemmin koko kirjaa, siinä tuntuu olevan mielenkiintoinen flow. Kirjoissa 1 ja 2 on paljon Daavidin psalmeja, ja ne näyttävät siten kertovan hänen elämästään, alkaen siitä, että hän huutaa apua yhä uudelleen (kuten hän teki paetessaan Saulia), ja sitten päättyen poikansa Salomon toivoon kuninkaana Psalmissa 72. Mutta sitten kirja 3 (Psalmi 73-89), jossa on suuri pettymys, koska kuningasta ei ole, on synkempi ja täynnä yhteisön valitusvirsiä, jotka osoittavat, että Salomo ja Daavidin jälkeläiset eivät täytä psalmin 2 tai Psalmi 72 näkyä. Kirja 4 alkaa Psalmilla 90 ja katsoo takaisin Moosekseen (joka jopa palaa aivan alkuun) ja on muistutus siitä, että Jumala täyttää lupauksensa ja tulee uusi Exodus ja uusi Daavid. Kirja 5 keskittyy sitten pelastukseen, joka tulee tämän uuden kuninkaan ansiosta, kun hän palauttaa ne psalmista. Siksi Psalmien kirja käsittelee Israelin kansan historiaa ja viittaa siihen toivoon, joka heillä on uudessa Daavidin kuninkaassa (Jeesuksessa), näyttäen meille, miten Psalmien kirja kertoo Jeesuksesta (Joh.5:39, 44 ja Luuk. 24:44). Se on jokseenkin matka läpi Raamatun tarinan luominen-fall-lunastus-Uusi luominen.
tämä yleiskuva ei ole minulle omaperäinen (opin sen seminaarin professoriltani), enkä sano, etteikö tätä yleiskatsausta voisi kyseenalaistaa, mutta se näyttää olevan paras Selitys kirjan muotoilulle näihin pienempiin osiin ja panee merkille näiden osioiden kulun.
Pohjanpalo: Ei vain satunnainen valikoima Israelin suurimpia hittejä
vaikka voimme vielä ihmetellä, miksi Psalmit on muotoiltu täsmälleen niin kuin ne ovat, uskon, että yksi asia, jonka voimme muistaa katsomalla näitä viittä Psalmien osaa, on se, että niiden järjestyksessä ja järjestyksessä on muoto ja intentionaalisuus — se ei ole vain satunnainen kokoelma ”Israelin suurimmat hitit.”Kun opetin Psalmien kirjaa yliopistokurssilla, yritin verrata sitä ”konseptialbumeihin”, eli albumi on sellainen, joka kertoo suuremman tarinan tai puhuu laajemmasta teemasta kokonaisuutena kuin yksittäisissä lauluissa. Myöhemmin tajusin, että tämä ei tee ton järkeä näiden opiskelijoiden konseptialbumit ovat vähentyneet Suosio (ottaa heydays vuonna 1970), koska nousu musiikkivideoita ja singlet (ja nyt mp3s), mutta olen vielä ajatella parempi tapa syömällä ajatukseni. Meidän pitäisi katsoa yksittäistä psalmia, sen kirjoittajaa (jos tunnemme sen) ja itse sanoja, mutta on myös kiinnostavaa katsoa sitä, missä se esiintyy psalmien kirjassa, mitä psalmit ovat sen ympärillä ja miten ne voisivat liittyä toisiinsa tai puhua keskenään. Psalmien kirja ei ole vain greatest hits-albumi, jolta voimme vetää lauluja, vaan organisoitu kokoelma näitä lauluja, joiden tarkoitus on auttaa meitä oppimaan rukoilemaan ja jauhamaan toivomme ja ylistyksemme Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumalassa. Auttakoon tämä ajatus sinua tarkastelemaan tätä suurenmoista kirjaa eri tavalla, kun kuljet sen läpi.
kysymyksiä Raamatusta vai teologiasta? Lähetä ne osoitteeseen pastori Brian at [email protected] voit myös pyytää saada viikoittain sähköposteja blogikirjoituksia täyttämällä tiedot oikealla puolella.