September 15, 2015
Irakin talous on vain yksi niistä tekijöistä, jotka jakavat maata, rohkaisevat väkivaltaan, ovat johtaneet siviilikonfliktiin ja auttaneet voimaannuttamaan Isisiä. Lahkolais-ja etninen jako, väestöpaine, uskonnolliset ääriliikkeet, ulkopuolisten valtioiden väliintulo, köyhä ja räikeän korruptoitunut hallinto, autoritaarisuus ja hajonnut poliittinen järjestelmä ovat kaikki osaltaan vaikuttaneet nykyiseen väkivaltaan valtiossa, joka on monin tavoin ollut jo pitkään epäonnistunut valtio.
on mahdollista antaa yleiskuva talouden ja muiden väkivaltaan Irakissa vaikuttavien tekijöiden monimutkaisesta vuorovaikutuksesta sekä siitä, missä määrin Irakin syvillä rakenteellisilla talousongelmilla on yhteys Irakin lahkolais-ja etniseen jakautumiseen, auttaa voimaannuttamaan Isisiä ja lisäämään arabien ja kurdien välisiä jännitteitä.
näitä kysymyksiä tarkastellaan perusteellisesti graafisessa, kartassa ja narratiivisessa muodossa uudessa Burke Chair report entitledWar and the Iraqi Economy: an Experimental Case Study-raportissa. Tutkimus on luettavissa klikkaamalla yllä olevaa PDF-tiedostoa tai menemällä CSIS: n verkkosivuille numeroon https://csis-website-prod.s3.amazonaws.com/s3fs-public/legacy_files/files/publication/150915_Cordesman_Iraq_War_Economy.pdf.
tutkimus alkaa korostamalla, että on tärkeää keskittyä kaikkiin syihin, joiden vuoksi Irakin kaltainen maa kohtaa nyt väkivallan ja sisäiset jännitteet, jotka nyt jakavat sen, sekä terrorismin ja kapinallisten vastaisen talouden ja kehityksen klassisen ekonometrian välisiin eroihin.
siinä ei väitetä, että talous vaikuttaa enemmän Irakin väkivaltaan ja ongelmiin kuin muihin syihin, mutta se osoittaa, että Irakin talouden, hallinnon ja väestöpaineiden laajojen ongelmien ja Menan alueen muiden epäonnistuneiden valtioiden, kuten Libyan, Syyrian ja Jemenin, väkivaltaisuuksien välillä on joitakin merkittäviä korrelaatioita.
Irakin talouden analyysistä käy myös ilmi, että vaikka ideologia ja politiikka ovat keskeisiä syitä Irakin väkivaltaisuuksiin, Irakilla on edessään poikkeuksellisia haasteita, koska Irakissa on erittäin nuori väestö ja valtava määrä nuoria miehiä ja naisia, jotka kaipaavat epätoivoisesti uraa, työtä, avioliittoa, kotia ja perhettä. CIA: n arvion mukaan Irakin väestöstä poikkeuksellisen 36,7 prosenttia on 0-14-vuotiaita ja 19,6 prosenttia 15-24-vuotiaita, ja Irak on lähes 70 prosenttia kaupungistunut. Sen talouteen, politiikkaan ja yhteiskunnallisiin jännitteisiin kohdistuu akuutti väestöpaine ainakin vielä kahden vuosikymmenen ajan.
Irakin taloutta ovat pahasti vääristäneet myös sen valtiosektorin hallitsemassa maassa vallitseva huono hallinto, hallituksen tarve ostaa kansan tukea työllisyyden ja tukien avulla, sodan kustannukset sekä äärimmäinen korruptio. Irak on luokiteltu 170.korruptoituneimmaksi valtioksi Transparency Internationalin 175 maasta, ja — kuten analyysi osoittaa — sillä on erittäin suuri ja huonosti hoidettu valtion sektori, ja Maailmanpankki luokittelee sen 156. huonoimmaksi 185 maasta sen globaalissa helppouden liiketoiminnan rankingissa.
Irak on myös maa, jonka taloutta on muokannut osaltaan se, että Irak on ollut sodassa tai sotaan liittyvissä kriiseissä vuodesta 1980 lähtien. Sen aiemmilla konflikteilla on ollut kumulatiivinen taloudellinen vaikutus, joka on rajoittanut jyrkästi Irakin kehitystä ja jakanut maan taloutta ja tuloja lahkolaisten ja etnisten linjojen mukaisesti sekä luonut laajoja alueita, joille väkivallan vaikutukset ovat luoneet omia alatalouksia ja jakoja.
analyysi seuraa yksityiskohtaisesti näitä väkivallan muotoja Yhdysvalloista lähtien.- johti hyökkäystä vuonna 2003, mutta ne ovat vain viimeisin vaihe historiassa, joka on sisältänyt keskushallinnon ja kurdien välisen sisällissodan 1970-luvulla, Iranin ja Irakin sodan vuosina 1980-1988, Kuwaitin hyökkäyksen ja Persianlahden sodan vuosina 1990 ja 1991, YK: n pakotteiden vaikutuksen vuosina 1992-2003.
erillisessä osiossa seurataan Irakin asevoimien romahdusten laajuutta vuonna 2003, vuodesta 2003 käytyjen taistelujen taloudellisia vaikutuksia ja Irakin asevoimien uudelleenrakentamisen kuvioita ennen kuin ISIS hyökkäsi Irakiin loppuvuodesta 2013. Se kertoo kasvavasta taloudellisesta taakasta, joka aiheutuu asevoimien uudelleenluomisesta ja nykyisten taistelujen maksamisesta, vaikka Irakin keskushallinto on toistaiseksi edistynyt vain vähän tehokkaiden asevoimien uudelleenluomisessa.
siinä seurataan myös sekä väkivallan että arabien, kurdien ja sunnien välisten sisäisten jakaumien lisääntymistä ja osoitetaan, että Isisin vaikutus on vain yksi osa paljon laajempaa väkivallan ja jakaumien mallia, joka vaikuttaa paljon suurempaan osaan Irakin väestöstä. Lahkolais-ja etniset jännitteet ja taistelut ovat myös jakaneet Irakin väestön kaupunki-ja aluetalouksiin, joiden ongelmat ja epäoikeudenmukaisuudet vaikeuttavat kansallisen yhtenäisyyden, turvallisuuden ja vakauden saavuttamista.
analyysistä käy ilmi, että osa Isisin kanssa käydyistä taisteluista on pahentanut suuresti Irakin kurdien ja arabien ongelmia sopia tulevan kurdialueen koosta, rahoituksesta ja luonteesta. Samaan aikaan erilaisten miliisien sekä etnisten ja lahkolaisvoimien nousu on lisännyt ongelmia alueen, poliittisen vallan ja öljytulojen jakamisessa sunnien ja shiialaisten kesken maassa, jonka talous ja väestö on noin 70% kaupungistunut.
analyysissä tarkastellaan väkivallan taloustieteen lisäksi Irakin talouden syviä rakenteellisia ongelmia, jotka eivät johdu väkivallasta ja sotatoimista, vaan väistämättä lisäävät sen jakaumia ja jännitteitä. Näitä ovat:
O talous, jonka raakaöljyrikkaus on luonut oman ”hollantilaistaudin”, jonka CIA arvioi saavan 90 prosenttia valtion tuloista ja 80 prosenttia vientituloistaan öljysektorilta – ala, jolla on yksi alhaisimmista tarvittavista työllisyystilastoista suhteessa pääomaan ja riippuvuus paikallisesti valmistetuista laitteista ja teknologiasta maan millään sektorilla.
o hallitus on jo pitkään hallinnut budjettiaan huonosti, luonut epärealistisia ja kunnianhimoisia suunnitelmia, laiminlyönyt tiettyjen budjettiosuuksien asianmukaisen toteuttamisen ja menettänyt rahaa korruptioon ja tuhlaukseen. Tästä tulee paljon vakavampi lähiaikojen ongelma, koska öljynvientitulot ovat alhaiset, ja Irakin kasvavaa alijäämää rahoitetaan jo nyt yhä epävarmemmilla tavoilla.
O laaja ja jatkuva työllisyyskriisi, jonka taustalla on hyvin nuori väestö, mielekkäiden työpaikkojen puute, aivan liian suuri riippuvuus tuottamattomasta työllisyydestä julkishallinnossa ja valtiosektorilla sekä epätasapaino työllisyystason ja BKT-osuuden välillä.
O mielekäs nuorisotyöttömyys lienee selvästi yli 25%. Maatalouden osuus BKT: stä on vain 3,3%, mutta se on 21,6% työvoimasta (6,5 X BKT). Teollisuus (suurelta osin maaöljy) on 65,6% BKT: stä, mutta suurelta osin tuottamaton valtion teollisuus tekee siitä noin 21,6% työvoimapalvelut ovat 32,2% BKT: stä, mutta ovat 59.8% työvoimasta (suurelta osin hallitus ja turvallisuuspalvelut) kaikkien hallituksen ja SOE työntekijöiden korvaukset on kuluttanut tasaisesti kasvava osa BKT: stä, ja paljon suurempi osuus BKT: stä kuin muissa alueellisissa valtioissa.
O ylisuuri valtio-omisteinen sektori on kasvanut niin suureksi, että se kuormittaa taloutta merkittävästi heikon tuottavuuden ja tulosten vuoksi.julkisen sektorin julkinen sektori tarjoaa 43 prosenttia kokonaistyöpaikoista ja lähes 60 prosenttia kokoaikatyöpaikoista, ja valtionyhtiöiden työntekijät muodostavat noin 20 prosenttia julkisesta kokonaistyövoimasta aivan liian vähällä tuotoksella.
o monet kriittiset taloudelliset ja sosiaaliset infrastruktuuriin liittyvät haasteet – monet sotaan liittyvät-vallassa, vedessä, Rahoitus – ja pankkitoiminnassa, koulutuksessa, elintarvikeavussa, lääketieteessä, maataloudessa ja muilla aloilla.
ei ole mahdollista määrittää täysin monia näkökohtia Irakin nykyisistä talousongelmista, mutta on selvää, että sota pahentaa niitä, että sillä on suuri merkitys maan jakamisessa ja että Isisin kukistaminen ei lopeta Irakin kahtiajakoa ja väkivaltaisuuksia ilman, että hallituksen toimet ja uudistusponnistelut lisääntyvät huomattavasti tähän mennessä suunniteltua enemmän. Pääministeri Abadin tähän mennessä ilmoittamilla uudistuksilla on parhaimmillaankin vain rajallinen vaikutus, ja ainakin toistaiseksi Irakin hallitus voi hyvinkin muodostaa itselleen vähintään yhtä suuren uhan kuin ISIS.
Irakin väkivallan, uhrien ja sodan vaikutusten suuntaukset: 2003-2015: http://csis.org/publication/trends-iraqi-violence-casualties-and-impact-war-2003-2015-0
Building a New Syria: Dealing with the Real result of the ”ISIS War”: http://csis.org/publication/constructing-new-syria-dealing-real-outcome-isis-war .
Irakin vakaus ja ”Isisin sota”: https://www.csis.org/analysis/iraqi-stability-and-isis-war.
21st Century Conflict: from” Revolution in Military Affairs ”(RMA) to ”Revolution in Civil-Military Affairs” (RCMA): http://csis.org/files/publication/150702_Speech_RMA_RCMA_Rev_in_Mil_Affairs.pdf
The Revolution in Civil Military Affairs: Case Studies in ”Failed State Wars” in Libya, Irak, Syria, Jemen and Afghanistan: http://csis.org/files/publication/150702_PPT_Slides_RCMA_and_Failed_State_Wars.pdf
Photo Credit: AHMAD AL-RUBAYE / AFP / Getty Images