sananvapaus taattiin valikoivasti, ja toisinajattelua tukahdutettiin rauhanomaisiin mielenosoituksiin kohdistuvilla laittomilla rajoituksilla ja hiljentämällä arvostelijoita. Ihmisoikeuksien puolustajat, kuten opiskelijat, tutkijat, toimittajat ja taiteilijat, pidätettiin mielivaltaisesti, usein ilman syytettä tai oikeudenkäyntiä. Huolimatta korkeimman oikeuden päätöksestä vähentää vankiloiden ahtautta COVID-19: n leviämisen hillitsemiseksi viranomaiset jatkoivat monien hallitusta arvostelevien vangitsemista. Viranomaiset eivät tutkineet tai rangaisseet riittävästi kastiin, sukupuoleen ja sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan syyllistyneitä ja suorittivat kostotoimia raiskauksista ja kastiin perustuvista rikoksista ilmoittaneita kohtaan. Kostajajoukkojen ja poliisien uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistamista murhista ja hyökkäyksistä oli laajalti rankaisemattomuutta ja vastuun puutetta. Pandemian vuoksi vapaalle liikkuvuudelle asetettiin nopeita ja äärimmäisiä rajoituksia, ja tuhannet siirtotyöläiset jäivät jumiin ilman riittävää ravintoa ja suojaa. Jotkut rajoitukset pandemian hillitsemiseksi uhkasivat myös oikeutta yksityisyyteen.
Tausta
joulukuussa 2019 hallitus hyväksyi Citizenship (Amendment) Act (CAA) – lain, jonka nojalla Afganistanista, Bangladeshista ja Pakistanista tulevat laittomat siirtolaiset voivat saada Intian kansalaisuuden muslimeja lukuun ottamatta. CAA: n syrjivä luonne sai aikaan rauhanomaisia mielenosoituksia eri puolilla maata, joihin liittyi mielivaltaisia pidätyksiä ja pidätyksiä sekä mielenosoittajien laajamittaista demonisointia.
hallituksen strategiaan COVID-19: n hillitsemiseksi sisältyi rangaistuslukitus hyvin lyhyellä varoitusajalla, avoimuuden puute avustusrahojen maksamisessa, yksityisyyteen kohdistuvat uhat ja uskonnollisten vähemmistöjen demonisointi.
mielivaltaiset pidätykset ja pidätykset
seitsemän ihmisoikeusaktivistia – Isä Stan Swamy, Jyoti Raghoba Jagtap, Sagar Tatyaram Gorkhe, Ramesh Murlidhar Gaichor, Hany Babu, Gautam Navlakha ja Anand Teltumbde, pidätettiin Intian tärkeimmän terrorisminvastaisen viraston (nia) toimesta, koska heidän väitettiin osallistuneen väkivaltaisuuksiin Bhima Koregaonin juhlien aikana.Punen kaupunki vuonna 2018. Pidätetyt työskentelivät syrjäytyneiden ryhmien, kuten Adivasi – (alkuperäisasukkaiden) yhteisöjen kanssa ja olivat arvostelleet hallituksen politiikkaa. Hallitus syytti heitä rikoslain rikkomisesta ”käymällä sotaa maata vastaan” ja yhteyksistä kiellettyyn Intian kommunistiseen puolueeseen (maolainen).
monet pidätetyt aktivistit olivat iäkkäitä ja huonokuntoisia. Heitä pidettiin kuitenkin täpötäydissä vankiloissa, joissa useat vangit olivat joko saaneet positiivisen testituloksen tai kuolleet COVID-19-tautiin. Bhima Koregaonin tapauksessa vuonna 2018 pidätetty 80-vuotias runoilija Varavara Rao antoi heinäkuussa vankilassa ollessaan positiivisen COVID-19-testin. Oikeusistuimet hylkäsivät kuitenkin edelleen aktivistien takuusyytteet.
ainakin yhdeksän rauhanomaisesti CAA: ta vastaan mieltään osoittanutta opiskelijaa pidätettiin ja vangittiin terrorismin vastaisten lakien ja kansankiihotuksen vastaisten lakien nojalla. Monet muut CAA: n vastaiset mielenosoittajat joutuivat poliisin voimakkaan pelottelun ja häirinnän kohteeksi. Samaan aikaan viranomaiset eivät välittäneet CAA: n kannattajien väkivallasta ja vihapuheesta niitä kohtaan, jotka protestoivat ankaria terrorisminvastaisia lakeja, mukaan lukien lainvastainen toiminta (Prevention) Act ja National Security Act. Pidätettyjen joukossa olivat muun muassa kolme kuukautta raskaana ollut tutkija Safoora Zargar sekä entinen ylioppilaskunnan johtaja Umar Khalid. Safoora Zargar vapautettiin myöhemmin takuita vastaan.
YK: n ihmisoikeusvaltuutettu kehotti 26.kesäkuuta Intiaa vapauttamaan välittömästi ihmisoikeuksien puolustajat, jotka oli pidätetty CAA: n vastaisten mielenosoitusten vuoksi. Suurin osa pysyi kuitenkin vangittuna vuoden loppuun.
joulukuussa Uttar Pradeshin poliisi pidätti mielivaltaisesti 10 muslimimiestä Uttar Pradeshin hallituksen säätämän lain nojalla, joka tähtää yhteisymmärrykseen perustuviin uskontojen välisiin avioliittoihin, ja heidän väitetään kiduttaneen heitä. Oikeistonationalistit ja johtavat poliitikot ovat kutsuneet lakia ”rakkaus-jihadiksi”, mutta Intian parlamentti tai osavaltion lainsäädäntöelin ei ollut hyväksynyt sitä.
sanan-ja kokoontumisvapaus
COVID-19-pandemian vuoksi sanan-ja kokoontumisvapaudelle asetettiin uusia rajoituksia. Pääministeri Modi määräsi 24. maaliskuuta maanlaajuisen eristyksen, joka sisälsi pakollisen ”stay-at-home” – karanteenin Katastrofinhallintalain nojalla, mikä on ankara laki, joka antaa hallitukselle laajat valtuudet katastrofitilanteissa. Sulun rikkominen johti pidätyksiin ja pidätyksiin.
jo ennen pandemiaa kokoontumisvapautta rajoitettiin muun muassa rasittamalla siviilejä perimällä julkiselle omaisuudelle aiheutuneiden vahinkojen kustannukset rauhanomaisten mielenosoitusten muututtua väkivaltaisiksi.
vuosi sen jälkeen, kun hallitus kumosi Jammun ja Kashmirin erityisaseman ja jakoi valtion kahteen unionin alueeseen, kansalaisvapauksien ja viestintäpalvelujen rajoitusten tiukentaminen jatkui. Vuonna 2019 hallinnollisesti pidätetyt poliittiset johtajat Farooq Abdullah, Omar Abdullah ja Mehbooba Mufti vapautettiin vuonna 2020. Liiton hallitus kuitenkin jatkoi vastuunkantajia vaativien vaientamista ja määräsi Ankaran mediakatkon.
poliisi hyökkäsi fyysisesti ainakin 18 toimittajan kimppuun Kashmirissa tai kutsui heidät poliisiasemille. Toisinajattelu tukahdutettiin entisestään, kun Jammun ja Kashmirin hallitus otti käyttöön uuden mediapolitiikan, jonka tarkoituksena oli luoda ”kestävä narratiivi hallituksen toiminnasta mediassa” tarkastamalla ”kansallisvastaista toimintaa”.
20. lokakuuta Jammun ja Kashmirin hallitus sulki Kashmir Timesin toimiston ilman ennakkoilmoitusta sen jälkeen, kun sen päätoimittaja Anuradha Bhasin oli haastanut Viestintäsaarron korkeimmassa oikeudessa. Nia ratsasi myös kansalaisaktivistien toimistoja ja asuntoja, mukaan lukien Khurram Parvez ja kolme hänen avustajaansa sekä Parveena Ahanger, joka oli raportoinut laajasti Kashmirin ihmisoikeusloukkauksista. NIA: n mukaan aktivistit olivat keränneet varoja ”separatistiseen ja Separatistiseen toimintaan” Jammussa ja Kashmirissa.
COVID-19-epidemian jälkeen määrätyn maanlaajuisen sulun aikana yli 50 toimittajaa pidätettiin tai asetettiin hätätilalakien nojalla syytteeseen ”väärän tiedon” tai ”valeuutisten”levittämisestä. Uttar Pradeshin poliisi julkaisi 7.huhtikuuta ensimmäisen tiedotteen toimittaja Prashant Kanojiaa vastaan, koska hänen väitettiin esittävän ”vastenmielisiä huomautuksia” pääministeri modista ja pääministeri Yogi Adityanathista sosiaalisessa mediassa. Pian tämän jälkeen Uttar Pradeshin poliisi rekisteröi toisen FIR against the Wire-uutissivuston ja sen päätoimittajan Siddharth Varadarajan, koska hän kertoi Yogi Adityanathin osallistuneen julkiseen uskonnolliseen tilaisuuteen maanlaajuisen sulkemisen jälkeen.
hallitus muutti 28.syyskuuta Foreign Contribution (Regulation) Act (FCRA) – lakia kieltäen suuria kansalaisjärjestöjä välittämästä ruohonjuuritason kansalaisjärjestöille ulkomaisilta avunantajilta saatuja varoja. Uudet muutokset vaativat myös kaikkia FCRA: n rekisteröityjä voittoa tavoittelemattomia järjestöjä rajoittamaan hallintokulunsa 20 prosenttiin lahjoituksista (aiemmasta 50 prosentista). Muutos todennäköisesti pakottaisi kansalaisjärjestöt vähentämään henkilökuntaa, mikä mahdollisesti vähentäisi ihmisoikeustyötä.
30.syyskuuta Amnesty International India joutui keskeyttämään toimintansa hallituksen jäädytettyä sen pankkitilit ilman ennakkoilmoitusta. Järjestö joutui irtisanomaan koko henkilökuntansa ja keskeyttämään kaiken kampanja-ja tutkimustyönsä. Tämä tapahtui pian sen jälkeen, kun Amnesty International India oli julkaissut tiedotteita, joissa vaadittiin vastuuta Delhin poliisin ja hallituksen tekemistä vakavista ihmisoikeusloukkauksista Delhin mellakoiden aikana sekä Jammun ja Kashmirin alueella.
yli 160 maanviljelijää kuoli sen jälkeen, kun parlamentti hyväksyi elokuussa kolme maataloutta koskevaa lakia vähin kuulemisin. Kuolinsyitä olivat itsemurhat sekä sydänkohtaukset ja liikenneonnettomuudet mielenosoituksissa. Marraskuussa maanviljelijöiden marssiessa kohti Delhiä protestoidakseen lakeja, Delhin poliisi käytti umpimähkään vesitykkejä ja ampui kyynelkaasuammuksia haavoittaen mielenosoittajia.
epäoikeudenmukaiset oikeudenkäynnit
tuomioistuimet, erityisesti korkein oikeus, eivät valvoneet ajoissa hallituksen vastausta COVID-19-kriisiin.
13.maaliskuuta, jo ennen maanlaajuista sulkemista, korkein oikeus julisti, että tuomioistuimet – kansanterveydellisistä syistä – toimisivat supistetulla kapasiteetilla. Maaliskuun 23.päivän ja heinäkuun 4. päivän välisenä aikana korkein oikeus käsitteli vain ”äärimmäisen kiireellisiä” tapauksia, joissa ei kuultu fyysisiä kuulusteluja eikä turvauduttu videoneuvotteluihin.
”äärimmäisen kiireellisiä” tapauksia varten ei määritelty kelpoisuusperusteita tai määritelmiä, joten tuomareilla on laaja harkintavalta, minkä vuoksi monia merkittäviä ihmisoikeusloukkauksia koskevia tapauksia ei joko kuulla tai ne viivästyvät vakavasti. Bombayn korkein oikeus katsoi 3. huhtikuuta takuusummaa käsitellessään, että sanan ”kiireellinen” merkitys on subjektiivinen eikä se koske esimerkiksi niitä, jotka hakevat takuita odottaessaan oikeudenkäyntinsä tulosta.
korkein oikeus horjutti rutiininomaisesti omaa puolueettomuuttaan ja riippumattomuuttaan. Se tuomitsi elokuussa asianajajan ja ihmisoikeuksien puolustajan Prashant Bhushan rikosten halveksuntaa koskevien lakien vanhentuneiden säännösten nojalla. Prashant Bhushan oli kritisoinut Twitterissä tuomioistuimen toimintaa vuodesta 2014 lähtien.
laittomat hyökkäykset ja surmat
helmikuussa pääkaupungissa New Delhissä puhkesi yhteisöllisiä väkivaltaisuuksia. Hallituksen tietojen mukaan mellakoissa kuoli 53 ihmistä – enimmäkseen muslimeja – JA yli 500 loukkaantui.
Delhissä 8.helmikuuta pidettyjen lakiasäätävän kokouksen vaalien alla useat poliittiset johtajat pitivät vihapuheita CAA: n vastaisia mielenosoittajia vastaan. 27. tammikuuta, viitaten Shaheen Baghin, Delhin rauhallisten istuntojen keskus CAA: ta vastaan, unionin valtiovarainministeri Anurag Thakur kannusti väkijoukkoa laulamaan ”ammu kansakunnan petturit”. Hallitsevan Bharatiya Janata-puolueen (BJP) kansanedustaja Parvesh Verma väitti 28.tammikuuta, että Shaheen Baghin mielenosoittajat tunkeutuisivat kansalaisten koteihin ja ”raiskaisivat sisarenne ja tyttärenne ja tappaisivat heidät”. Toisessa samana päivänä pitämässään puheessa hän lupasi, ettei ”jätä edes yhtä seisomaan” BJP: n vaalivoiton jälkeen Delhissä.
näitä puheita seurasi väkivalta yliopistojen kampuksilla CAA: ta vastaan mieltään osoittaneita kohtaan. Poliittisten johtajien vihapuheet jatkuivat Delhin vaalien jälkeen, ja niitä seurasivat laajat väkivaltaisuudet Delhin koillisosassa.
23.helmikuuta BJP: n johtaja Kapil Mishra kehotti Twitterissä ihmisiä kokoontumaan Naisten johtamaa mielenosoitusta vastaan Jaffrabadissa Delhin koillisosassa kehottaen ihmisiä ”estämään toisen Shaheen Baghin”. Mielenosoituksessa hän varoitti poliisia ikävistä seurauksista, jos mielenosoittajat eivät poistu paikalta. Yhteisöllinen väkivalta puhkesi pian hänen puheensa jälkeen.
liiallinen voimankäyttö
poliisi käytti laittomia voimakeinoja ja syyllistyi useisiin muihin ihmisoikeusloukkauksiin, käytti lakeja väärin pelottaakseen ihmisiä ja vaientaakseen toisinajattelijoita unionin hallituksen puolesta.
helmikuun yhteisöllisten väkivaltaisuuksien aikana Delhissä Delhin poliisin jäsenet heittelivät kiviä mellakoitsijoiden rinnalla, kiduttivat pidätettyjä ihmisiä, purkivat rauhanomaisten mielenosoitusten paikkoja ja seisoivat vieressä, kun mellakoijat hyökkäsivät rauhanomaisten mielenosoittajien kimppuun ja tuhosivat julkista ja yksityistä omaisuutta. Teoista ei käynnistetty riippumatonta tutkintaa.
COVID-19-pandemian puhjetessa poliisin harjoittama eristysrajoitusten syrjivä täytäntöönpano lisäsi ihmisoikeushuolia. Suurin osa lukitusohjeiden rikkomisesta pidätetyistä kuului syrjäytyneisiin yhteisöihin, kuten aikataulutettuihin kasteihin, aikataulutettuihin heimoihin, ilmoittamattomiin heimoihin, muslimeihin tai pienituloisiin työntekijöihin. Maaliskuussa Uttar Pradeshin poliisi pakotti kotimatkalle lähteneet siirtotyöläiset ryömimään tiellä kantaen tavaroitaan rangaistuksena lukitusohjeiden rikkomisesta. 18. huhtikuuta Uttar Pradeshissa muslimimies Mohammed Rizwan kuoli sairaalassa kaksi päivää sen jälkeen, kun poliisi oli hakannut hänet pampuilla, kun hän oli lähtenyt ostamaan välttämättömiä tarvikkeita. 19. kesäkuuta Tamil Nadun Thoothukudin poliisi pidätti pienituloiset työntekijät P. Jayarajin ja hänen poikansa J. Bennicksin kuulusteltaviksi, koska he pitivät pientä kauppaansa auki lukkojen aikana. Miehet kidutettiin tiettävästi kuoliaaksi poliisin huostassa.
rankaisemattomuus
poliisi jatkoi laittomia tappoja – joista osa oli laittomia teloituksia – rankaisematta. Heinäkuussa Kashimrissa Intian armeijan jäsenet surmasivat laittomasti kolme nuorta työntekijää omenatarhassa. Asevoimia (Special Powers) koskeva laki, joka säätelee turvallisuushenkilöstön voimankäyttöä Kashmirissa, myöntää turvallisuusjoukkojen jäsenille virtuaalisen koskemattomuuden syytteiltä väitetyistä ihmisoikeusrikkomuksista. Toisessa laittomassa teloituksessa heinäkuussa Vikas Dubey väitettiin kuolleen, kun Uttar Pradeshin poliisi oli saattanut hänet Kanpurin kaupunkiin pidätyksen jälkeen. Uttar Pradeshin poliisi surmasi myös laittomasti neljä hänen avustajaansa. Uttar Pradeshin poliisi oli aiemmin väittänyt tviitissään, että vuoden 2017 jälkeen se oli tappanut 103 ”rikollista” ja haavoittanut 1 859 muuta 5 178 ”poliisin kihlauksessa” – yleinen kiertoilmaus, jota valtiolliset toimijat käyttävät väitetyistä laittomista teloituksista.
rangaistuksetta tehtiin myös viharikoksia, kuten Daliitteihin, Adivasiyhteisöihin ja uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistuvaa väkivaltaa. Syyskuussa Dalit-naisen väitetään raiskanneen ja murhanneen hallitsevan kastin miesten ryhmän Hathrasin piirikunnassa Uttar Pradeshin osavaltiossa, ja Uttar Pradeshin poliisi tuhkasi hänet ilman hänen perheensä suostumusta. Syytetyt miehet pidätettiin vasta maanlaajuisten mielenosoitusten jälkeen. Myöhemmin Uttar Pradeshin poliisi rekisteröi useita ensimmäisiä protestoijia rikollisesta salaliitosta ja kansankiihotuksesta.
oikeus terveyteen ja toimeentuloon
COVID-19-pandemian käsittely paljasti julkisen terveydenhuoltojärjestelmän heikkouksia. Se johti myös turvattomiin ja huonoihin työoloihin niille, joilla ei ole riittävää sosiaalista ja taloudellista suojaa, kuten yhteiskunnan terveydenhoitotyöntekijöille ja uskonnollisille vähemmistöille.
hallitus syytti MUSLIMITABLIGHI Jamaat-vähemmistön jäseniä COVID-19: n levittämisestä, minkä seurauksena terveydenhoitolaitokset estivät pääsyn muslimeille. Huhtikuussa 2020 pinnalle nousivat tapaukset, joissa sairaalat kieltäytyivät muslimisynnyttäjistä ja syöpäpotilaista. Maaliskuun valtakunnallista sulkua seuranneina kuukausina sosiaaliseen mediaan ja WhatsApp-ryhmiin tulvi valeuutisten ja muun väärän tiedon ohella kehotuksia muslimien sosiaalisesta ja taloudellisesta boikotoinnista.
COVID-19-pandemia ylikuormitti julkista terveydenhuoltojärjestelmää, mutta etulinjan terveydenhuoltoalan työntekijöille tarjottiin vain vähän turvalaitteiden ja sosiaaliturvan, kuten lääke-ja henkivakuutusten, suojaa. Heidän joukossaan oli yhteisössä työskenteleviä ihmisiä, kuten valtuutettuja Sosiaaliterveysaktivisteja ja puhtaanapitotyöntekijöitä.
korkein oikeus lykkäsi käsittelyä yleishyödyllisessä asiassa, jossa etsittiin kiireesti kuljetuksia, ruokaa ja suojaa siirtotyöläisille, jotka jäivät saarron äkillisen määräämisen vuoksi jumiin yli kuukaudeksi. Kun monet siirtotyöläiset kävelivät 7. huhtikuuta kaukaisiin koteihinsa ilman hallituksen tukemaa tai julkista liikennettä, Intian ylituomari S. A. Bobde totesi vetoomusta kuullessaan, että korkein oikeus”ei halunnut puuttua hallituksen päätöksiin seuraavien 10-15 päivän aikana”. Ainakin 200 siirtotyöläistä kuoli liikenneonnettomuuksissa kävellessään pitkiä matkoja kotiin muissa piirikunnissa tai osavaltioissa sulun aikana. Toukokuussa hallitus alkoi kovan julkisen painostuksen jälkeen ajaa erikoisjunia jumiin jääneille siirtotyöläisille. Monet kuitenkin kuolivat ruoan ja veden puutteeseen näissä junissa, mukaan lukien nelivuotias lapsi, joka kuoli nälkään.
sulun aikana epävirallisen sektorin työntekijät – jotka muodostavat yli kolme neljäsosaa Intian työvoimasta-kohtasivat valtavia vaikeuksia rehottavien työpaikkojen menetysten vuoksi. Monet valtiot kuitenkin lakkauttivat työntekijöille muutoin annetut oikeussuojakeinot, kuten työajan säätelyn, oikeuden muodostaa ammattiliittoja ja turvalliset työolot.
COVID-19-lukitus johti naisiin kohdistuvan väkivallan, erityisesti perheväkivallan lisääntymiseen. Raskaana olevien naisten ja tyttöjen pääsy terveydenhuoltoon vaikeutui entisestään, ja äitiyskuolleisuuden ja sairastuvuuden riski kasvoi.
oikeus yksityisyyteen
huhtikuussa hallitus lanseerasi mobiilisovelluksen Aarogya Setu, jonka tarkoituksena on nopeuttaa kontaktien jäljittämistä ja varmistaa keskeisten terveyspalvelujen ja kansanterveystietojen oikea-aikainen saatavuus. Mitään tietoa ei annettu siitä, millä viranomaisilla olisi pääsy sovelluksen kautta kerättyihin tietoihin. Aarogya Setun säännöstö ei ollut avoin yleisölle vastoin hallituksen omaa politiikkaa. Vaikka elektroniikka-ja tietotekniikkaministeriö väitti, että sovelluksen lataaminen ei ollut pakollista, monet ministeriöt ja yksityiset yritykset, mukaan lukien Intian Airport Authority, tekivät sen asentamisesta pakollista henkilökunnalleen.