- Kiinan ilmavoimat ja laivasto käyttävät nyt noin 2 800 lentokonetta, joista noin 2 250 on taistelukoneita.
- , mikä tekee Kiinasta alueen suurimman ja maailman kolmanneksi suurimman ilmailuvoiman.
- näiden joukkojen kasaaminen tarkoittaa, että Kiina on ”saamassa nopeasti kiinni läntisiä ilmavoimia”, Pentagon sanoo.
Yhdysvaltain puolustusministeriön marraskuussa julkaiseman Kiinan asevoimia koskevan vuosiraportin mukaan People ’s Liberation Army Air Force (PLAAF) ja People’ s Liberation Army Navy (PLAN) muodostavat nyt ”alueen suurimman ja maailman kolmanneksi suurimman ilmailujoukon.”
Pentagon arvioi, että Kiinalla on noin 2 800 konetta noissa kahdessa joukoissa, lukuun ottamatta lennokkeja ja kouluttajia. Niistä noin 2 250 on omia taistelukoneita, joista 1 800 hävittäjiä, joista noin 800 on neljännen sukupolven suihkukoneita.
erityisesti PLAAF on viime vuosina siirtynyt alueellisesta ilmapuolustuksesta ”offensive and defensive operations” – toimintaan ja rakentanut voiman, joka ”kykenee projisoimaan airpowerin pitkältä etäisyydeltä”, raportissa sanotaan.
laajeneva hävittäjäkalusto
kylmän sodan aikana PLAAF oli riippuvainen Kiinalaisvalmisteisista kopioista neuvostoliittolaisista lentokoneista.
1980-luvulla Kiinan ensimmäinen kotoperäinen hävittäjä, J-8, oli käytännössä pitkänomainen versio yhdestä kopioidusta koneesta. Sen seuraaja, J-8II, oli uusi nenä ja päivityksiä, mutta oli suurelta osin päihitti mahdolliset kilpailijat, kun se tuli palvelukseen.
1990-luvun alussa Kiina alkoi ostaa neljännen sukupolven hävittäjiä Venäjältä lisätäkseen varastoaan ja hankkiakseen teknistä kokemusta. Kiina osti Venäjältä useita Su-27 -, Su-30mkk-ja Su-35-hävittäjiä vuosina 1992-2015 ja alkoi tehdä niistä omia versioitaan heti saatuaan ne.
ensimmäinen tällainen suihkukone, J-11, oli lisenssikopio Su-27: stä. Se oli tarkoitettu raskaaksi ilmataisteluhävittäjäksi, ja se säilytti monia Su-27: n ominaisuuksia ja ominaisuuksia, kuten 30 mm: n tykin, 10 kovaa pistettä ohjuksille, noin Mach 2: n huippunopeuden ja noin 60 000 jalan toimintakaton.
vuonna 2004 Kiina lopetti J-11: n tuotannon ja alkoi valmistaa käänteisversiota, J-11B: tä, vastoin Venäjän kanssa tekemänsä yhteistuotantosopimuksen ehtoja.
noin 297 J-11-konetta useina eri versioina on tällä hetkellä käytössä sekä PLAAF-että PLAN Aviation-koneilla.
vuonna 2015 PLAAF esitteli J-16: n. J-11: n jatko-osa perustuu myös su-30mkk: Hon.
siinä missä J-11 on tarkoitettu ilmaylivoimatehtäviin, J-16 on moniroolihävittäjä, joka kykenee tekemään ilmaiskuja. Siinä on 30 mm: n tykin lisäksi 12 kovapistettä ohjuksille ja pommeille sekä aktiivinen elektronisesti skannattu array-tutka.
PLAAF: n palveluksessa on yli 150 J-16-konetta useina eri versioina, jotka marraskuussa aloittivat elektronisen sodankäynnin muunnelman J-16d: n taistelukoulutuksen.
runsain malli on J-10, joka saattaa pohjautua israelilaiseen IAI laviin. Noin 488 J-10-muunnelman uskotaan olevan käytössä PLAAF-ja PLAN Aviation-koneilla.
vuonna 2005 esitelty J-10 on deltasiipinen ja canard-mallinen yksimoottorinen moniroolihävittäjä.
J-10: ssä on 11 kovaa pistettä, aktiivinen elektronisesti skannattu array-tutka ja 23 mm: n tykki. Sen uskotaan kykenevän nopeuksiin yli Mach 2: n ja sen toimintakatto on noin 60 000 jalkaa.
PLAN Aviation Forcella on oma lentotukialushävittäjä, joka tunnetaan myös nimellä J-15. Kiina perusti J-15: n suunnittelun Ukrainasta ostetun Su-33-lentotukialuskoneen keskeneräiseen prototyyppiin, koska Venäjä ei ollut halukas myymään Su-33: taan Kiinalle.
PLAN Aviationin palveluksessa on ainakin 34 J-15-konetta, ja ne ovat ainoat kiinteäsiipiset koneet, jotka pystyvät toimimaan Kiinan kahdella lentotukialuksella. Niillä on kuitenkin useita ongelmia, muun muassa se, että ne ovat maailman raskain käytössä oleva lentotukialuskone.
yhä kyvykkäämmät pommikoneet
Q-5: n poistuttua käytöstä vuonna 2017 Kiinassa on nyt käytössä vain kaksi tarkoitukseen varattua pommikonetta: H-6-strateginen pommikone ja JH-7-hävittäjäpommittaja.
kopio neuvostoliittolaisesta Tu-16: sta, H-6 on kaksimoottorinen suihkupommittaja, joka kykenee kantamaan noin 20 000 paunaa taisteluvälineitä. Sen uskotaan kykenevän noin 650 mph: n nopeuteen ja yltävän yli 40 000 jalan korkeuteen.
H-6-pommikonealus on Kiinan suurin, sillä PLAAF: n ja Planin palveluksessa on yli 230 konetta, ja se koostuu useista eri muunnelmista.
H-6K: ssa on päivitetyt moottorit ja se voi kantaa kuusi seisovaa maahyökkäysohjusta, jotka uhkaavat viholliskohteita aina toiselle saariketjulle saakka, johon kuuluu Yhdysvaltain Guamin alue.
H-6G ja H-6j ovat laivaston muunnoksia, joissa h-6J kykenee kuljettamaan kuusi YJ-12: n kaltaista risteilyohjusta, jotka muodostavat uhan lentotukialuksille.
vuonna 2019 ensimmäistä kertaa julkisesti esillä ollut H-6N on erityisen huolestuttava. Sen runko on muunneltu kantamaan ilmasta laukaistavaa ballistista ohjusta, joka todennäköisesti kykenee kantamaan ydinkärkeä. Se on myös Kiinan ensimmäinen ydinkelpoinen pommikone, joka voi suorittaa ilmatankkauksen.
lokakuussa 2020 havaittiin h-6N: n kantavan hypersoonista ohjusta. Tällä kyvyllä Kiina on Pentagonin mukaan ”mahdollisesti jo perustanut orastavan ’ydinkolmikon'”.
JH-7 on tarkoitettu lyhyemmän kantaman pommituslentoihin. Se otettiin käyttöön vuonna 1992, ja sen aseistuksena on 23 mm tykki, ja se voi kuljettaa yli 7 tonnia pommeja yhdeksällä kovakärjellä. Sen katto on noin 50,00 jalkaa ja huippunopeus noin Mach 1.
JH-7 pystyy kantamaan maahyökkäys-ja torjuntatykkejä. Noin 260 on käytössä PLAAF-ja PLAN Aviation-koneilla.
viidennen sukupolven tulevaisuus
PLAAF: n ylpein saavutus on ollut sen viidennen sukupolven häivehävittäjä-J — 20 ”Mighty Dragon.”
J-20 perustuu todennäköisesti Yhdysvaltain häiveohjelmalta varastettuihin suunnitelmiin. Sen tarkat tiedot eivät ole julkisesti tiedossa, mutta sen uskotaan pystyvän huippunopeuteen lähellä Mach 2: ta, jonka katto on noin 60 000 jalkaa ja kantama lähes 700 mailia.
sen pääasehuoneeseen mahtuu neljä pitkän kantaman ilmasta-ilmaan-ohjusta, joista kaksi muuta sivusuuntaa mahtuu yhteen lyhyemmän kantaman ohjukseen.
Kiinalla on kehitteillä enemmän häivelentokoneita — mukaan lukien ydinkäyttöinen häivepommittaja (todennäköisesti nimeltään H-20), jonka kantama on 5 000 mailia ja joka kykenee kantamaan 10 tonnin hyötykuorman.
Kiina kehittää myös toista häivehävittäjää, FC-31: tä, joka todennäköisesti on sen seuraava lentotukialukseen perustuva hävittäjä, joka korvaa J-15. Lokakuussa julkaistuissa kuvissa näkyi FC-31-muunnelma lentämässä nokka-laskutelineen katapultin laukaisutangolla sekä siipiä taittavilla mekanismeilla.
Kiina kehittää muita teknologioita ja taitoja, joiden avulla se saa lentokoneistaan enemmän irti. Se etenee suihkukoneitaan vaivanneiden moottoriongelmien parissa ja kehittää kehittyneempää ilmasta-ilmaan-ohjusarsenaalia.
siinä on näkynyt myös parannettuja ilmatankkauskykyjä, jotka Pentagonin mukaan mahdollistavat sen suihkukoneiden toiminnan kauempaa ja pidempään.
” PLAAF on nopeasti saamassa kiinni läntisiä ilmavoimia”, Pentagon sanoi raportissaan ja lisäsi, että Kiinan aggressiivinen modernisointi ja kehittyneiden järjestelmien hankinta” vähitellen murentavat ”Yhdysvaltain armeijan” pitkäaikaisia ja merkittäviä ” etuja ilmavoimissa.