Bullinger oli oikeassa. Kristuksen kanssa ristiinnaulittuja oli neljä.
alla oleva lainaus on public domain:
perimätiedon ja keskiaikaisten maalareiden tietämättömyyden Harhauttama, on yleinen uskomus, että vain kaksi ristiinnaulittiin Herran kanssa. Mutta Raamattu ei sano niin. Sen mukaan ”varkaita” oli kaksi (Gr. lestai = rosvot, Matt. 27:38. Mark 15: 27); ja että oli kaksi ”pahantekijää” (Gr. Kakouryoi, Luuk. 23: 32).
on myös kirjattu, että molemmat rosvot herjasivat häntä (Matt. 27:44. Mark. 15:32); Luuk.23: 39: ssä vain yksi pahantekijöistä ”herjasi häntä” ja ”toinen nuhteli häntä” siitä (jae 40). Jos olisi vain kaksi, tämä on todellinen ristiriita; ja on toinen, sillä kaksi pahantekijää ”vietiin hänen kanssaan kuolemaan” (Luuk. 23:32), Ja kun he olivat tulleet Golgatalle, ”he” silloin ja siellä ”ristiinnaulitsivat hänet ja pahantekijät, toisen oikealle ja toisen vasemmalle” (jae 33).
mutta toinen ristiriita on Matteuksen mukaan se, että vaatteiden jakauksen jälkeen ja ”istuuduttuaan he katselivat häntä siellä”, että ”silloin” oli hänen kanssaan ristiinnaulittu kaksi ryöväriä, toinen oikealle ja toinen vasemmalle” (Matt. 27:38. Mark.15:27). Kaksi pahantekijää oli jo ”talutettu hänen kanssaan”, ja siksi heidät ristiinnaulittiin” hänen kanssaan”, ja ennen kuin kaksi ryöstäjää tuotiin.
kaksi ensimmäistä (pahantekijää), jotka ”talutettiin hänen kanssaan”, sijoitettiin yksi kummallekin puolelle. Kun kaksi muuta (ryöväriä) tuotiin, niin paljon myöhemmin heidätkin asetettiin samalla tavalla, niin että oli kaksi (yksi kutakin) kummallakin puolella, Ja Herra keskellä. Pahantekijät olivat siis lähempänä, ja koska he olivat sisäpuolella, he saattoivat puhua paremmin toisilleen ja Herran kanssa, kuten on kerrottu (Luuk. 23: 39-43).
Johanneksen kertomus vahvistaa tämän, sillä hän puhuu vain paikasta eikä ajasta. Hän puhuu, yleensä
faktasta : ”siellä he ristiinnaulitsivat hänet ja hänen kanssaan muita, kaksi Tällä ja tuolla puolella, ja Jeesuksen keskellä” (Joh. 19: 8). Ilm. 22: 2: ssa meillä on sama ilmaus kreikaksi (enteuthen kai enteuthen), joka on täsmällisesti käännetty ”molemmin puolin”. Joten se pitäisi kääntää tässä: ”ja hänen kanssaan toiset, molemmin puolin”.
Mutta Johannes toteaa edelleen (19: 32, 33): ”sitten tulivat sotilaat ja jarruttivat ensimmäisen jalat ja toisen, joka ristiinnaulittiin hänen kanssaan. Mutta kun he tulivat (Gr. kun he olivat tulleet Jeesuksen luo ja näkivät hänen jo kuolleen, eivät he murtaneet hänen jalkojaan.”Jos olisi ollut vain kaksi (yksi kummallakin puolella), sotilaat eivät olisi tulleet Herran tykö, vaan olisivat ohittaneet hänet ja kääntyneet sitten takaisin. Mutta he tulivat hänen luokseen, kun olivat murtaneet jalat kahdelta ensimmäiseltä.
Johanneksen 19:32:ssa ja Luukkaan 23: 32: ssa on kaksi sanaa ”muista” ja ”muista” (KS. 124. 1). Edellisessä kohdassa luemme: ”he jarruttavat ensimmäisen ja toisen jalat.”Tässä kreikkalainen on allos, joka on toinen (toinen) kahdesta, kun on enemmän (Katso Matt. 10:23; 25:16, 17, 20; 27:61; 28:1. Johannes 18:15, 16; 20:2, 4, 8. ja Ilm.17:10).
jälkimmäisessä kohdassa (Luuk.23:32) sana on heteros = erilainen (KS. 124. 2): ”ja muita myös, kaksi oli talutettu hänen kanssaan.”Nämä olivat erilaisia (*1) kuin se, jonka kanssa he olivat johdatetut, eivät eronneet toisistaan, sillä he olivat ”samassa tuomiossa” ja ”oikeudenmukaisesti”, vaikka hän ei ollut ”tehnyt mitään väärää” (vv. 40, 41).
tämän todistusaineiston perusteella on siis selvää, että neljä” muuta ” ristiinnaulittiin Herran kanssa; ja siten yhtäältä ei ole ”ristiriitaisuuksia”, kuten väitettiin; kun taas toisaalta, jokainen sana ja jokainen ilmaisu, Kreikan, saa (ja antaa) oma tarkka va 473 lue, ja sen koko merkitys.
osoittaaksemme, että emme ole vailla todisteita edes perinteestä, voimme todeta, että Ploubezeressa Lannionin lähellä Cotes-du-Nordissa Bretagnessa on” Golgata”, joka tunnetaan nimellä Les Cinq Croix (”viisi ristiä”). Keskellä on korkea risti, jossa on neljä matalampaa, kaksi kummallakin puolella. Voi olla muitakin tapauksia, joista emme ole kuulleet.
” roomalaiskatolisessa kirkossa … pelkkä alttarilaatta eli ”pöytä” on pyhitetty, ja sen merkiksi sen yläpintaan on hakattu viisi kreikkalaista ristiä, yksi keskelle ja yksi jokaiseen nurkkaan … mutta tämän käytännön synty-ja kehityshistoriaa ei ole täysin selvitetty ” (Encycl. Brit., 11th (Cambridge) ed., vol. 762, 763). Tämä käytäntö voi mahdollisesti selittyä tämän liitteen aiheella.