vuonna 2003, Euroopan unioni päätti, että biopolttoaineiden on muodostettava 10 prosenttia koko alueen liikennepolttoaineista vuoteen 2020 mennessä.
tarkoituksena oli auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta muutolla oli päinvastainen vaikutus. Vuoden 2015 raportin mukaan trooppisten maisemien muuttumisesta biopolttoainekasvien viljelyyn aiheutuneet päästöt olivat kolme kertaa suuremmat kuin niiden korvaamista fossiilisista polttoaineista.
Biopolttoaineet – nesteet tai kaasut, jotka on valmistettu kasvituotteista, mukaan lukien öljykasvit, kuten palmu, soija, maissi, kookos ja rypsi – eivät ole järkevä vihreä vaihtoehto bensiinille ja dieselöljylle, jollaisiksi niitä aikoinaan luultiin.
Eurooppa on hiljattain muuttanut asetuksia rajoittaakseen tulevaisuudessa biopolttoaineiden palmuöljyn tuontia. Mutta kasvava kysyntä Indonesiassa, Malesiassa ja Kiinassa voisi korvata tämän markkinamuutoksen Kaakkois-Aasiassa, jossa tuotetaan noin 90 prosenttia maailman palmuöljystä. On pelätty, että biopolttoaineiden palmuöljy voisi korvata sadon kasvattamisen ruuassa ja kosmetiikassa keskeisenä metsäkadon aiheuttajana.
häikäilemättömät tuottajat voitaisiin päästää pälkähästä, koska biopolttoaineeksi tarkoitetulle palmuöljylle ei ole kestävän kehityksen sertifiointijärjestelmiä eikä olemassa olevien tuotteiden ja vastaavien elintarvikkeeksi tarkoitetun palmuöljyn sertifiointijärjestelmien välistä viestintää.
”Biopolttoaineet luovat väylän todella pahimmista roistomaisista toimijoista”, sanoi Deborah Lapidus, vanhempi kampanjajohtaja Mighty Earthissa, YMPÄRISTÖJÄRJESTÖSSÄ, joka sitouttaa yrityksiä suojelemaan uhanalaisia maisemia, kuten trooppisia metsiä. ”Se on yksi suurimmista jäljellä olevista vastuullisuushuolista palmuöljytilassa.”
innovaatiosta konnaksi
niihin aikoihin, kun EU antoi vuonna 2003 päätöksensä, Yhdysvalloissa kasvoi palmuöljyn kysyntä käytettäväksi jalostetuissa elintarvikkeissa ja kosmetiikassa. Sen suosio liittyi öljyn suhteelliseen halpuuteen soija-ja rypsiöljyn kaltaisiin vaihtoehtoihin nähden.
biopolttoaineeksi nimetyn palmuöljyn tuonti Kaakkois-Aasiasta Eurooppaan kasvoi lähes 400% vuosina 2008-2018, ilmenee kansainvälisen puhtaan liikenteen neuvoston (International Council on Clean Transportation) tiedoista. Vuonna 2014 se ohitti elintarvikkeisiin ja kosmetiikkaan tuodun palmuöljyn. Kansalaisjärjestö Transport and Environment arvioi, että kaikesta EU: hun vuonna 2018 tuodusta palmuöljystä 65 prosenttia käytettiin biopolttoaineena ajoneuvoissa tai sähköntuotannossa, mikä on ennätyksellisen paljon.
teollisuuden kasvaessa myös todisteet palmuöljyplantaasien kielteisistä ympäristö-ja sosiaalisista vaikutuksista. Greenpeacen ja WWF: n kaltaisten ryhmien kampanjoinnin ansiosta kuluttajat havahtuivat trooppisten sademetsien laajaan metsäkatoon ja hiilipitoisiin turvemaihin, jotka ovat tärkeitä elinympäristöjä Orangeille, Tiikereille ja sarvikuonoille. Vastauksena vaatimuksiin avoimuuden lisäämisestä ja vaikutuksista raivostumisesta yritykset ryhtyivät tehostamaan pyrkimyksiään varmistaa palmuöljyn kestävä tuotanto.
ensimmäinen eettisen palmuöljyn kasvua ja käyttöä edistämään perustettu sertifiointiorganisaatio oli Roundtable on Sustainable Palm Oil (RSPO), jonka sidosryhmiä ovat muun muassa WWF ja Unilever. Sen tavoitteena ei ollut karkottaa brändejä ja kuluttajia palmuöljystä, vaan siirtää ne kestävästi kasvatettuihin lajikkeisiin, jotka kunnioittavat metsiä ja luonnon monimuotoisuutta.
tutkimus osoitti, että vaihtoehtoiset kasviöljykasvit voivat aiheuttaa lisää metsäkatoa ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, koska ne tarvitsevat enemmän maata.
”on tärkeää pohtia tämän ainesosan korvaamisen nettoseuraamuksia ja siirtymistä vaihtoehtoiseen öljyyn, joka vaatii enemmän maata ja vettä, jolloin hiilijalanjälkeä ei pystytä pienentämään”, sanoi Dan Strechay, RSPO: n tiedotus-ja sitouttamisjohtaja.
kun otetaan huomioon sen koko elinkaari, liikenne ja ympäristö arvioivat palmuöljyn biopolttoaineen tuottavan kolme kertaa fossiilisen dieselin päästöt ja huomattavasti enemmän kuin rypsi tai soija, sen kaksi tärkeintä eurooppalaista kilpailijaa.
”näemme, että biopolttoaineiden lisääntyneestä edistämisestä – – oli tulossa yksi suurimmista uhkista sademetsiä vastaan”, sanoi Nils Hermann Ranum Rainforest Foundation Norway-säätiöstä, joka pyrki aktiivisesti muuttamaan Euroopan biopolttoainepolitiikkaa.
palmuöljyn tuotannon päästöt vaihtelevat suuresti sen mukaan, missä istutukset sijaitsevat. Esimerkiksi turvemaat varastoivat valtavia määriä hiiltä, jota vapautuu, kun niitä valutetaan öljypalmuille.
vuonna 2017 nämä kysymykset saivat Euroopan parlamentin korottamaan kestävyyskriteerejä ja tiukentamaan metsäkadon vastaisia normeja biopolttoaineeksi tarkoitetun palmuöljyn tuonnissa. Sitä seurasi EU: n uusiutuvan energian direktiivin tarkistus vuonna 2018, joka tulee voimaan tänä vuonna. Sen tavoitteena on luopua palmuöljyn käytöstä vuoteen 2030 mennessä yhdessä useimpien ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden kanssa, jotka käyttävät elintarvikkeita. Se herätti kiivasta vastakaikua Kaakkois-Aasiassa.
”Malesia yhtyi Indonesiaan väittäen, että EU-direktiivi on protektionistinen, ja kutsui sitä kielloksi, vaikka se ei ole kielto”, Traction Energy Asian strategiajohtaja Martin Baker sanoi.
ensivaikutelma on todennäköisesti viennin väheneminen Eurooppaan. Osa tiukempien kestävyysnormien mukaisesti kasvatetusta malesialaisesta palmuöljystä voisi vielä päästä vientiin Eurooppaan. Indonesia on kuitenkin sen sijaan reagoinut uhkaamalla kaupan vastatoimilla, mukaan lukien mahdollinen tapaus Maailman kauppajärjestössä.
”palmuöljy on nyt hyvin arka aihe Indonesiassa”, sanoi Traction Energy Asia-yhtiön johtaja Tommy Pratama. ”Kaikkiin palmuöljyn biodieselpolitiikan kyseenalaistuksiin vastataan puolustuksellisesti väittämällä, että palmuöljy on tehokkain viljelykasvi, että se auttaa viljelijöitä, tasapainottaa kauppavajetta jne.”
Indonesia ja Malesia ovat lisänneet kysyntää Kaakkois-Aasiassa
torjuakseen EU: n muuton mahdollisia taloudellisia vaikutuksia. Osittain teollisuusryhmien painostuksesta johtuen ne pyrkivät kasvattamaan palmuöljystä valmistetun biodieselin kotimaista kysyntää ja laajentamaan biopolttoaineiden vientimarkkinoita. Molemmat maat ovat äskettäin lisänneet valtuuksia palmuöljystä johdetun biodieselin sisällyttämiseksi polttoaineseoksiin-20 prosenttia Malesiassa ja 30 prosenttia Indonesiassa. Ne ajavat myös viennin lisäämistä Intiaan ja Kiinaan, kahteen kasvavaan biodieselin tuojaan, vihreänä vaihtoehtona lento-ja laivapolttoaineelle.
”nämä kysynnän lisäykset eivät vaikuta kysynnän vähenemiseen Euroopassa ja muualla”, sanoi Chris Malins, biopolttoaineiden ja puhtaiden polttoaineiden politiikan asiantuntija, joka johtaa konsulttiyhtiö Cerulogya. ”Erityisesti Indonesia on onnistunut työntämään globaaleille markkinoille enemmän palmuöljypohjaisia biopolttoaineita.”
nykyiset globaalit kestävän kehityksen sertifiointijärjestelmät, kuten RSPO, eivät tällä hetkellä sisällä biopolttoaineita. ”RSPO ei seuraa, kuinka paljon sertifioitua materiaalia tulee biopolttoainemarkkinoille, koska se ei ole erityinen toimitusketju tai tietty tuote sertifiointituotepuumme alla”, Strechay sanoi.
muut biopolttoaineiden sertifiointia tekevät tahot, kuten Roundtable on Sustainable Biofuels ja International Sustainable and Carbon Certification, ovat syntymässä ja tekevät tällä hetkellä vähäpätöistä työtä palmuöljysektorilla. Näiden kahden sektorin välisen viestinnän puute haittaa kehitystä kohti kestävän kehityksen välitavoitteita, mikä koskee Maliineja.
”sertifioinnin todellisuus on se, että vaikka ne voivat tarjota varmuuden tietyistä kysymyksistä, ne kattavat vain vähemmistön markkinoista, joten on mahdollista poimia sertifioituja materiaaleja markkinoille, jotka haluavat sertifioinnin, ja lähettää sertifioimattomia materiaaleja markkinoille, kuten kotimaisille biopolttoaineille, jotka eivät vaadi sertifiointia”, sanoi Malins. ”Siksi metsäkadon kaltaisiin systeemisiin kysymyksiin sertifiointi ei yksinkertaisesti ole tällä hetkellä vastaus.”
biopolttoaineet ovat jo kestämättömien yritysten valintamarkkina. Korealais-indonesialaisen öljypalmujen monialayhtiön Korindon havaittiin loppuvuodesta 2018 polttavan ja raivaavan laittomasti maata palmuöljyplantaaseille Indonesian Pohjois-Malukun ja Papuan maakunnissa. Noin 50 000 hehtaaria sademetsää raivattiin väärillä luvilla, ja yhteisön maatiloja ja metsiä tuhottiin.
korindon toimintatapojen paljastuminen on saanut monet ostajat, kuten Nestlen, Wilmar Internationalin ja Musim Masin, purkamaan sopimuksia tai sulkemaan palmuöljynsä toimitusketjuistaan. Niinpä yhtiö ilmoitti vuonna 2019 tutkivansa liiketoimintamahdollisuuksia biopolttoainemarkkinoilla, mukaan lukien yhteistyö GF Oilin ja Sejong Technologyn kanssa biopolttoainetehtaan avaamiseksi Indonesian Bintanin saarelle Singaporen lähelle. Se tarkoittaa, että laittomasti hakatulta maalta korjattu palmuöljy voi päätyä tälle laitokselle tai muille.
”sen sijaan, että ne päättäisivät noudattaa vaatimuksia ja päästä kansainvälisille markkinoille globaalisti, ne jatkavat toimintaansa normaalisti ja ovat kääntyneet biopolttoainemarkkinoille ainoaksi jäljellä olevaksi myyntipisteekseen”, Lapidus sanoi.
muut yritykset tekevät samoin. Metsäkatoon on sekaantunut myös Indonesialainen PT Bio Inti Agrindo, joka on saanut rahaa kiinalaiselta National Overseas Oil Corporationilta (CNOOC), ja on myös ilmoittanut suunnitelmissaan aikovansa tuottaa biopolttoaineteollisuudelle. Mighty Earthin mukaan sen istutukset sijaitsevat aivan Korindon vieressä Papuassa, ja on todisteita siitä, että laitonta metsäkatoa on tapahtunut sielläkin.
”palmuöljyn ympäristövaikutukset ovat alkaneet tulla päivänvaloon ja on reagoitu politiikan sopeuttamiseen sen mukaisesti, mutta markkinat eivät halua kuolla, Lapidus sanoi. ”Se siis löytää koko ajan uusia kasvun väyliä, kuten biopolttoaineita.”
muita laittomaan metsäkatoon kytkettyjä yrityksiä, jotka ovat tutkineet palmuöljypolttoaineita, ovat Tunas Baru Lampung, Best Group ja Permata Hijau.
näille yrityksille kotimainen biopolttoaine on elinehto. Ne eivät kuitenkaan yksin riitä korvaamaan Euroopan markkinoiden menetystä tai hintojen nousua. Biodieselin vienti on siis myös keskeinen osa Indonesian ja Malesian strategioita.
Tunas Baru Lampung on todennut tuoreimmassa talouskatsauksessaan biodieselin vientikysynnän keskeisen roolin. Se rakentaa toista biodieseltehdasta, jonka pitäisi aloittaa toimintansa myöhemmin tänä vuonna. Kasvumarkkinaksi mainitaan Kiinan kysyntä, ja vienti Indonesiasta Kiinaan painui 40 000 tonniin vuonna 2019.
Indonesia rakensi yhdeksän uutta biojalostamoa vuosina 2010-2019, jolloin niiden kokonaismäärä oli 31. Todellinen tuotanto on tällä hetkellä 70% kapasiteetista Indonesiassa ja 73,5% Malesiassa, mikä antaa runsaasti tilaa tuotannon lisäämiselle kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi.
Biopolttoaineet muodostavat jo merkittävän osan Malesian ja Indonesian palmuöljyn viennistä. Vuonna 2019 Malesian biodieselin tuotanto nousi ennätystasolle. Vienti nousi 650 000 tonniin Euroopan ja Kiinan ollessa markkinoiden kärjessä. Indonesian vuoden 2019 lukuja ei ole vielä saatavilla, mutta vuonna 2018 vienti osui 1.77 miljoonaa tonnia, josta puolet menee Eurooppaan ja 750 000 tonnia Kiinaan.
Kiinan siirtyminen elokuussa 2019 poistamaan raakapalmuöljyn tuontikiintiöt voisi Ketjureaktiotutkimuksen mukaan myös lisätä tuontia. Malesiakin on nähnyt kasvavaa kysyntää Palmumetyyliesterille, joka on eräänlainen palmuöljyn biodiesel, Kiinasta.
sekä kotimaisen että ulkomaisen kysynnän kasvattamiseksi suunnitellaan jalostuskapasiteetin kasvattamista edelleen. Indonesian kansallinen öljy-yhtiö Pertamina muuttaa kaksi vanhaa raakaöljyn jalostamoa biopolttoaineiden jalostamoiksi. Muita suunniteltuja hankkeita ovat Louis Dreyfusin rakentama biodieseltehdas Lampungissa Indonesiassa ja Wilmar Internationalin tytäryhtiön rakentama Biodieseltehdas Riaussa Indonesiassa. Sähköntuotanto voisi lisätä biopolttoaineiden kysyntää. Indonesian kansallinen sähköyhtiö PLN (Perusahaan Listrik Negara) haluaa käyttää neljää biopolttoaineilla toimivaa voimalaitosta tämän vuoden loppuun mennessä.
myös liikennepolttoaineiden kysyntä todennäköisesti kasvaa. Indonesia pyrkii lisäämään nopeasti palmuöljyn biodieselsekoituksia ja tavoittelee 40 prosentin sekoitusta ensi vuoteen mennessä ja 50 prosentin sekoitusta pian sen jälkeen. Tämä tarkoittaisi, että kasvu jäisi korkean biopolttoaineskenaarion alle vuoden 2018 ”metsäkatoa ajavassa” raportissa. Suurin osa maailman palmuöljyn kulutuksen kasvusta vuoteen 2030 mennessä kohdistuisi biopolttoaineisiin, ja seurauksena voisi olla 4,5 miljoonan hehtaarin lisää metsähävikkiä, mukaan lukien 2.9 miljoonaa hehtaaria turvemaata, maisemaa, jonka kasvihuonekaasupäästöt ovat suurimmat.
”olette nähneet tähän mennessä, että palmuöljyn lisääntynyt kysyntä on johtanut metsäkatoon”, sanoi Nils Hermann Ranum Rainforest Foundation Norway-säätiöstä ja totesi, että palmuöljyyhtiöille on jo annettu paljon metsää jäljellä olevaa maata. ”Myönnytysten määrä, jotka on tehty mutta jotka eivät ole vielä aktiivisia, on suuri huolenaihe.”
mukana tohtori Josie W. Phillips, palmuöljytutkija Kiinan dialogista.
tämä artikkeli on osa meneillään olevaa palmuöljyä käsittelevää juttusarjaamme. Tutustu sarjaan tähän mennessä täällä.