kaikkien aikojen ensimmäinen EU: n laajuinen raportti, jossa pyritään eristämään mainonnan taloudellinen ja sosiaalinen vaikutus, korostaa sen kykyä edistää talouskasvua koko EU: ssa.
Deloitten riippumattomassa tutkimuksessa Value of Advertising on yksilöinyt lukuisia etuja, joita mainonnasta koituu kansantaloudelle, työpaikoille ja kansalaisyhteiskunnalle.
World Federation of Advertisers and other industry partners-järjestön teettämässä tutkimuksessa, jossa käytettiin Ekonometristä mallinnusta, havaittiin, että mainonta toi lähes 6 miljoonaa työpaikkaa EU: ssa ja 4,6 prosenttia koko BKT: stä.
tutkimuksessa yksilöitiin kolme keskeistä alaa, joilla mainonnasta oli suoraa tai välillistä hyötyä Euroopan talouksille ja kansalaisille:
taloudellinen hyöty: jokaisen mainontaan käytetyn euron arvioidaan lisäävän BKT: hen seitsemän euroa. Tämä tarkoittaa, että mainontaan vuonna 2014 EU: ssa käytetyt 92 miljardia euroa olisivat tuottaneet 643 miljardia euroa bruttokansantuotteeseen, mikä on 4,6 prosenttia EU: n koko BKT: stä.
tutkimuksessa todettiin, että mainonta edistää laajempaa taloutta, koska se tukee kilpailukykyä, tarjoaa kuluttajille tietoa tuotteista ja palveluista ja auttaa lisäämään heidän tavara-ja palveluvalikoimaansa. Tämä puolestaan edistää innovointia kannustamalla yrityksiä luomaan eriytettyjä tuotteita ja palveluja, jolloin ne voivat voittaa kilpailijansa paitsi EU: ssa myös muualla maailmassa.
Työllisyysedut: mainonta tarjoaa lähes kuusi miljoonaa työpaikkaa EU: ssa, mikä vastaa 2,6 prosenttia kaikista EU: n työpaikoista. Näitä tulee kolmella alueella:
- ensinnäkin ihmiset, jotka työskentelevät suoraan mainonnan tuotannossa. Näiden työpaikkojen osuus on 16 prosenttia mainonnan tukemista 5,8 miljoonasta työpaikasta. Tutkimuksessa ei oteta huomioon mainostuotantoon liittyviä työpaikkoja, joten kyseessä on konservatiivinen luku.
- toiseksi mainonnalla rahoitettuihin media-ja verkkoyrityksiin perustetut työpaikat, mukaan lukien toimittajat ja sisällöntuottajat sekä esimerkiksi kodin ulkopuolella tai televisiossa työskentelevät henkilöt. Tämä vastaa 10 prosenttia 5,8 miljoonan työpaikoista. Näissä rooleissa on sekä parempi työsuhdeturva että muuta taloutta korkeampi keskipalkka.
- mainontatoiminnan seurauksena on syntynyt työpaikkoja laajempaan talouteen. Nämä vaihtelevat myyntityöt ja roolit tukevat mainosalan aloilla, kuten hospitality. Tähän alaan kuuluvat myös roolit, jotka ovat syntyneet mainosten herättämästä tuotteiden ja palveluiden kysynnästä. Sen osuus 5,8 miljoonan työpaikoista on 74 prosenttia.
sosiaalietuudet: mainonta tuottaa henkilökohtaisia ja sosiaalisia etuja rahoittamalla tai osarahoittamalla mediapalveluja. Mainonnalla varmistetaan, että EU: n kansalaiset hyötyvät uutis -, viihde-ja viestintävälineistä halvemmalla tai jopa ilmaiseksi. %U20AC92bn käytti mainontaan vuonna 2014 suoraan rahoittamalla kaikenlaista sisältöä.
Ulkomainonta tarjoaa myös lisää kansalaishyötyjä parantuneen kaupunkiympäristön muodossa, kun taas hakukoneet auttavat ihmisiä vähentämään uuden tiedon etsimiseen kuluvaa aikaa ja taloudellisia kustannuksia.
ilman mainontaa kaikenlaisten tiedotusvälineiden rahoitus vähenisi. Tämä voisi johtaa siihen, että televisio perustuisi yhä enemmän tilauksiin, Sanoma-ja aikakauslehtien moniarvoisuus ja riippumattomuus vähenisivät, eikä radioasemilla olisi kykyä tarjota uutisia ja viihdettä koko päivän ajan. Lisäksi ammattiurheilu-ja kulttuuritapahtumien olisi haettava taloudellista tukea muualta.
verkkomainonnalla rahoitetaan suurelta osin ilmaisia palveluja, joita ihmiset kaikkialla Euroopassa käyttävät vähäisin kustannuksin. Esimerkiksi noin 70 prosenttia EU: n kansalaisista käyttää säännöllisesti sähköpostipalveluja, kun taas sosiaalista mediaa käytetään erittäin laajasti.
”mainonta on elintärkeä taloudellinen moottori, joka kannustaa kilpailuun, edistää innovointia liike-elämässä ja tarjoaa merkittävää hyötyä yhteiskunnalle rahoittamalla tai osarahoittamalla mediapalveluja uutisista viihteeseen. Päättäjien tulisi muistaa, että mainosten rajoituksilla on merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia seurauksia”, sanoi mainostajien maailmanliiton toimitusjohtaja Stephan Loerke.
Euroopan Mainosala vaatii mainonnan lisärajoitusten keskeyttämistä sen varmistamiseksi, että mahdollisten uusien sääntöjen kokonaisvaikutukset, myös niiden tahattomat seuraukset, arvioidaan täysin. Juuri nyt ala on huolissaan siitä, että tarkistetut audiovisuaaliset mediapalvelut ja ePrivacy-direktiivit luovat lisärajoituksia, vahingoittavat Euroopan digitaloutta ja vähentävät sen mahdollisuuksia luoda paikallisia huippuja ja uusia työpaikkoja.
” mainonnalla on merkitystä työllisyydelle, innovaatioille, kulttuurille ja viihteelle, ja se tukee tiedotusvälineiden moniarvoisuutta, joka on demokraattisten vapauksien perusedellytys. Hyödyt ovat läpitunkevat ja kulkevat yhteiskunnan rakenteen läpi”, loerke sanoi.
Euroopan mainosalan jäsenten rahoittama tutkimus:
Advertising Association UK (AA), Association des Agences-Conseils en Communication (AACC), Association of European Radios (AER), European Association of Communications Agencies (EACA), European Broadcasting Union (EBU), the Association of television and radio sales houses (EGTA), Internet Advertising Bureau EU (IAB EU), Mainostajien Liitto Finland, Organisation Werbungtreibende im Markenverband (OWM), Union des Annonceurs (UDA), Union des Entreprises de Conseil et achat Media (udecam), World Federation of advertisers (WFA)