1,4 miljardia Englannin puhujaa
englantia puhuu toisena tai vieraana kielenä arviolta 950 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti (Saville-Troike, 2006). Tämä on lisäksi 427 miljoonaa äidinkielenään puhuvaa englantia. Mutta miten englannin kieli pääsi siihen vaiheeseen, että sitä käyttää ja ymmärtää enemmän tai vähemmän useampi kuin joka seitsemäs maailman väestöstä?
ensimmäinen vaihe englannin kielen maailmanlaajuisessa leviämisessä oli seurausta Britannian imperiumin rakentamisesta, joka tunnetaan myös imperialismina. Toinen vaihe oli seurausta Yhdysvaltojen kulttuurisesta, poliittisesta ja taloudellisesta johtoasemasta, joka tunnetaan myös uusimperialismina.
Brittiläinen imperiumi
suurimmillaan vuonna 1922 Brittiläinen imperiumi oli historian suurin, se kattoi neljänneksen maapallon maa-alasta ja sen väkiluku oli yli 450 miljoonaa.
Brittiläinen imperiumi, noin 1922 (kuva Wikimedian luvalla)
siirtomaiden koulutuksen ensisijaiseksi tavoitteeksi tuli englannin kielen hankkiminen, ja siirtomaissa asuvien tuleva akateeminen ja taloudellinen menestys riippui pääasiassa heidän englannin kielen taidostaan (Phillipson, 1992).
toisen maailmansodan jälkeen, kun siirtomaat alkoivat itsenäistyä, englannin kieli säilytti vaikutusvaltansa valitsemalla sen viralliseksi tai kansalliseksi kieleksi ”johtajat, jotka olivat itse siirtomaavalistuksen tuotteita” (Phillipson, 1992, s.182).
nämä tekijät vaikuttivat siihen, että Englannista tuli joko ainoa valtakieli tai virallinen kieli yli 75 alueella, joiden yhteenlaskettu väkiluku oli yli 2,2 miljardia (Crystal, 1997).
Amerikan imperiumi
heinäkuun 4.päivänä 1776 kolmetoista Atlantin rannikolla sijainnutta brittiläistä siirtokuntaa julistautui itsenäiseksi ja perusti Amerikan Yhdysvallat. Yhdysvaltain talous on sittemmin kasvanut maailman suurimmaksi, ja Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 jätti Yhdysvallat maailman ainoaksi supervallaksi.
Amerikan kulttuurisen, poliittisen ja taloudellisen vaikutusvallan maailmanlaajuinen ulottuvuus on vaikuttanut merkittävästi Englannin kielen hallitsevan aseman vahvistumiseen 1900-ja 2000-luvuilla.
Amerikassa on syntynyt merkittävä määrä maailmanlaajuisia musiikillisia vaikuttajia, kuten Michael Jackson, Elvis Presley, Eminem, Madonna ja Bob Dylan. Maailmanlaajuisella näyttämöllä Hollywoodin taloudellinen ja kulttuurinen valta-asema on vertaansa vailla.
2000-luvun informaatioaikakaudella 45% www-sivuista on kirjoitettu englanniksi, mitä ei ole estänyt se, että 8 maailman 10 suosituimmasta verkkosivustosta (tilanne syyskuussa. 2012) ovat kotoisin Amerikasta.
tulevaisuus?
2000-luvulla Kiina asemoituu haastamaan Yhdysvaltoja maailman talousmahdin asemasta, mutta kääntyykö tämä kielelliseen valta-asemaan, jää nähtäväksi.
poliittinen, taloudellinen, kulttuurinen, teknologinen tai sotilaallinen mahti ei yksin voi antaa yhdelle kielelle kansainvälistä näkyvyyttä. Sen saavuttaminen edellyttää kaikkien näiden valtuuksien jatkuvaa yhdistämistä. Esimerkiksi Japanista ei tullut kansainvälisesti valtakieltä (vaikkakin sen suosio kasvoi) huolimatta Japanin uskomattomasta taloudellisesta menestyksestä 1960-1990-luvuilla.
tämän sanottuani kielelliset maailmanjärjestykset muuttuvat. Englantia edelsi maailman valtakielenä Latina, jonka Rooman valtakunta otti käyttöön ja jota kasvatus ja uskonto ylläpitivät. Latinan ajan katkaisi kuitenkin edellä kuvattu brittien ja amerikkalaisten valtakuntien nousu.
on teoreettisesti mahdollista, että Englannin itsensä seuraajaksi tulee joskus tulevaisuudessa toinen kieli, jota sen äidinkielenään puhuvien taloudellinen, poliittinen ja kulttuurinen mahti julistaa.
englanti kuuluu kaikille
Englannin kielen väitetään nykyään kuuluvan kaikille sitä puhuville. Syntyperäisten puhujien sanotaan menettäneen oikeutensa englannin kielen yksinomaiseen omistukseen maailmanlaajuisesti. Englantia äidinkielenään puhuvia onkin enemmän kuin 2-1 kieltä äidinkielenään puhuvia. Se, että Englanti kuuluu nyt ”kaikille tai ei kenellekään” (Wardhaugh, 1987), näyttäisi merkitsevän sitä, että Englanti säilyttää asemansa maailmanlaajuisena valtakielenä koko 2000-luvun ja sen jälkeenkin.
Bibliografia
- Crystal, David (1997). Englanti maailmanlaajuisena kielenä. Cambridge, Englanti: Cambridge UP.
- Phillipson, Robert (1992). Kielellinen Imperialismi. Oxford, Englanti: Oxford UP.
- Saville-Troike (2006), Muriel. Esittelen Toisen Kielen Opiskelun. Cambridge, Iso-Britannia: Cambridge UP.
- Wardhaugh, Ronald (1987). Kielet kilpailussa: valta-asema, Monimuotoisuus ja lasku. Oxford, Iso-Britannia: B. Blackwell.