pitämällä suuret valtimot ja laskimot tiiviisti nipussa jalkalihaksissaan, nahkakilpikonnat (Dermochelys coriacea) voivat pitää raajojaan lämpiminä myös jääkylmissä vesissä, uusi tutkimus ehdottaa. Huolimatta alhaisesta aineenvaihdunnastaan, nahkapusseilla—ainoalla elävällä kilpikonnalajilla kerran suuremmassa ryhmässä-on ruumiinlämpö, joka vaihtelee välillä 25°C-27°C (noin 77°F-81°F). Lihasten täytyy pysyä lämpimänä pysyäkseen tehokkaina, mutta se on haaste näille pedoille, koska ne uivat usein lähes jäätävissä vesissä, joko maailman kylmillä alueilla tai syvällä auringon lämmittämän pinnan alla. Selvittääkseen, miten eläimet säilyttävät lihasten lämmön, tutkijat leikkelivät kuusi kilpikonnaa, jotka olivat valitettavasti hukkuneet kalaverkkoihin. Tutkijat tiesivät jo ennestään eristävän rasvakerroksen lisäksi, että kilpikonnien jalkalihaksissa oli epätavallisen suuria verisuonia. Verisuonet on järjestetty siten, että verta takaisin kehon ytimeen kuljettavat suonet luovuttavat alati aktiivisissa lihaksissa syntyneen lämmön sydämestä valtimoissa tulevalle verelle, tutkijat raportoivat online today in Biology Letters-lehdessä. Se pitää suurimman osan lämmöstä lihaksissa ja ruumiin ytimen ulkopuolella—mikä on suuri apu pesiville naaraille, tutkijat huomauttavat, koska rasittava toiminta, kun raahataan rannalle ja kaivetaan pesiä (kuva), voi helposti aiheuttaa niiden ylikuumenemisen. Kilpikonnien lihasten valtimoiden ja laskimoiden epätavallinen järjestely on ristiriidassa useiden tasalämpöisten vesieläinten, kuten merilintujen ja nisäkkäiden, samoille kylmille ympäristöille altistuneiden lajien havaintojen kanssa: näiden eläinten raajoissa verisuonet on järjestetty siten, että ruumiinlämpö, joka syntyy suureksi osaksi maksassa, pysyy ruumiin ytimessä sen sijaan, että se katoaisi ympäröivään meriveteen.