vaikka yleinen skeptisyys uskontoa kohtaan on yleistynyt, Uusi Barna Groupin tutkimus osoittaa, että useimmat amerikkalaiset suhtautuvat suhteellisen myönteisesti paikallisten kirkkojen rooliin yhteisöissään. Maanlaajuinen tutkimus osoittaa, että kolme neljäsosaa yhdysvaltalaisista aikuisista uskoo kirkon läsnäolon olevan ”hyvin” (53%) tai ”jonkin verran” myönteistä (25%) heidän yhteisölleen. Sen sijaan vain joka 20.amerikkalainen on sitä mieltä, että kirkon vaikutus on kielteinen—joko hyvin (2%) tai jonkin verran (3%). Jäljelle jää noin yksi kuudesta aikuisesta (17%), jotka suhtautuvat välinpitämättömästi kirkon rooliin.
ne, joilla on myönteisin näkemys kirkoista, ovat vanhimpia (ikä yli 66), naimisissa olevia aikuisia, etelän asukkaita, naisia, protestantteja, kirkossakävijöitä, afroamerikkalaisia ja poliittisia konservatiiveja.
ihmiset, joilla on vähiten todennäköinen vankka myönteinen näkemys kirkoista, ovat mosaiikit (18-27-vuotiaat), miehet, naimattomat aikuiset, lännessä ja Koillismaalla asuvat, ateistit ja agnostikot, kurittomat aikuiset, poliittiset liberaalit ja ne, jotka eivät ole rekisteröityneet äänestämään. Ateisteja ja agnostikkoja lukuun ottamatta suurin osa jokaisesta tutkitusta keskeisestä väestöryhmästä kuitenkin uskoo, että kirkoilla on yleisesti myönteinen vaikutus yhteisöihinsä.
Miten Kirkot Voivat Osallistua?
huolimatta myönteisistä tunteistaan kirkkoja kohtaan, monille aikuisille on epäselvää, miten kirkot voisivat parhaiten palvella yhteisöään. Viidesosa aikuisista (21%) ei uskaltanut vastata kertaakaan siihen, miten kirkot voisivat vaikuttaa myönteisesti yhteisöihinsä. Niistä, jotka on määritelty sellaisiksi, jotka eivät ole käyneet kirkossa viimeisen puolen vuoden aikana, täysin kolmannes ei ole varma siitä, miten seurakunnat voisivat olla hyödyllisiä.
köyhyyden torjuminen ja köyhien auttaminen oli tavallisin amerikkalaisten tarjoama huippumielen vastaus siihen, miten kirkot voivat vaikuttaa myönteisesti heidän yhteisöihinsä (29%). Tähän sisältyy vähävaraisten, köyhien ja vammaisten auttaminen, ruoan ja vaatteiden jakaminen sekä kodittomien auttaminen.
amerikkalaiset odottavat myös, että kirkot osallistuisivat myönteisesti yhteisiin palvelustoimiin, kuten Raamatun opettamiseen ja hengellisen ohjauksen antamiseen (12%), nuorten, perheiden ja vanhusten palvelemiseen (13%) sekä raamatullisten arvojen vaalimiseen yksilöissä ja yhteisöissä (14%). Millaisia raamatullisia arvoja ihmiset odottavat kirkkojen omaksuvan? Vastaajat eivät ainoastaan sanoneet, että kirkkojen pitäisi opettaa ja juurruttaa moraalia ja arvoja, vaan myös uskovat, että niiden pitäisi kehittää yhteenkuuluvuuden tunnetta, osoittaa myötätuntoa ja rakkautta toisia kohtaan ja tuoda yhteisölle yhtenäisyyttä.
myös joka kymmenes amerikkalainen (10%) on sitä mieltä, että kirkkojen tulisi auttaa toipumisessa, tarjota neuvontaa, tukiryhmiä ja muuta ohjausta ja apua, jotta elämä pääsisi takaisin raiteilleen.
yksi 14 aikuisesta (7%) sanoi, että kirkot voivat auttaa taloudellisesti, uraan liittyvillä tai muilla koulutuksellisilla tavoilla, kuten auttamalla työttömiä saamaan työtä, antamalla taloudellista apua, tarjoamalla taloudellista neuvontaa ja tarjoamalla lukutaitokursseja.
pieni osa aikuisista mainitsi, että kirkkojen tulisi olla osallistavia ja hyväksyviä kaikille (3%) tai että niiden tulisi olla poliittisesti sitoutuneita (1%) yhteisöjensä tukemiseksi.
mitä se tarkoittaa?
Barna-ryhmän puheenjohtaja David Kinnaman esitti tutkimuslöydöksistä neljä huomautusta:
1) kirkkojen koetaan olevan tärkeä osa yhteisöä myös kirkkojen ulkopuolella. Myönteinen näkemys johtuu osittain siitä, että suurin osa kirkonkirkottomista aikuisista on kirkonkirkoutuneita eli entisiä kirkossakävijöitä. Vaikka he siis saattavatkin varoa henkilökohtaista osallistumista, he ymmärtävät, millaista palvelua ja apua kirkot voivat tarjota yhteisöilleen.
2) välinpitämättömyys kirkkoja kohtaan on keskeinen piirre skeptikkojen mielipiteissä. Uskonnottomimpienkin aikuisten – ateistien ja agnostikkojen—keskuudessa enemmistö esittää vain neutraaleja näkemyksiä seurakuntien roolista. Vain 14 prosenttia suhtautuu kielteisesti kirkkoihin. Johtavien epäilijöiden aggressiivisesta asenteesta huolimatta useimmat amerikkalaiset, joilla ei ole uskonnollista vakaumusta, eivät suhtaudu kirkkoihin avoimesti vihamielisesti. Heidän reaktiotaan luonnehditaan paremmin hyväntahtoiseksi välinpitämättömyydeksi.
3) kirkkojen ei ajatella edistävän kansalaistoimintaa köyhyysavun lisäksi. Useimmat ihmiset eivät yhdistä uskonyhteisöjen roolia kansalaisasioihin, erityisesti paikallisiin ponnisteluihin, kuten kaupungin hallinnon avustamiseen, julkisen koulutuksen palvelemiseen, yhteisön siivoamiseen tai sijaishuoltoon ja adoptioon ja niin edelleen. Uskonjohtajilla on tilaisuuksia tarjota tarkoituksellisempia, konkreettisempia ja kipeästi kaivattuja toimia paikallishallinnon avuksi, varsinkin kun talous on heikentänyt monia palveluita.
4) ihmisten Tutustuttamista muuttuneeseen elämään Kristuksessa pidetään harvoin yhdyskuntapalveluna. Näyttää olevan yhteys useimmille amerikkalaisille yhteisön palvelemisen ja yksilöiden auttamisen välillä löytää tiensä Jumalan luo Kristuksen kautta. Evankeliuminpalvelukseen liittyviä tavoitteita – kuten Raamatun opettamista, ihmisten tutustuttamista Kristukseen ja ihmisten saattamista pelastukseen – pidetään harvoin ensisijaisena tapana palvella yhteisöä. Monien kirkossakävijöidenkin keskuudessa pidetään myönteisenä sitä, että he tarjoavat oikean yhdistelmän julkisia palvelusohjelmia. Tästä näyttää kuitenkin puuttuvan tärkeä raamatullinen malli: te muutatte yhteisöjä muuttamalla elämiänne.
Lataa PDF täältä
Grant Englandin suunnittelema
tutkimuksesta
tämä raportti perustuu Barna-ryhmän omnipollsm-verkkohaastatteluihin. Tämä tutkimus koostui satunnaisotoksesta, johon osallistui 1 021 aikuista eri puolilta manner-Yhdysvaltoja, jotka olivat 18-vuotiaita ja vanhempia, 10.helmikuuta-18. helmikuuta 2011. Kokoomanäytteeseen liittyvä otannan virhemarginaali on enintään ±3,2 prosenttiyksikköä 95 prosentin luottamustasolla. Kokoomanäytteen kalibroinnissa käytettiin vähimmäistilastollista painotusta useiden keskeisten demografisten muuttujien tunnettujen populaatioprosenttien perusteella.
tutkimus toteutettiin web-yhteensopivaa KnowledgePanel® – palvelua käyttäen. Osaamisverkostojen luoma paneeli on todennäköisyyspohjainen verkkopaneeli, joka ei ole vapaaehtoinen. Paneelin jäsenet rekrytoidaan käyttäen tilastollisesti pätevää otantamenetelmää, jossa on julkaistu asuinosoitteiden otoskehys, joka kattaa noin 97% Yhdysvaltain kotitalouksista. Otokseen valituille muille kuin Internetin kotitalouksille tarjotaan palvelukseen otettaessa netbook-tietokone ja ilmainen Internet-palvelu, jotta ne voivat myös osallistua verkkopaneelin jäseninä. Tietopaneli sisältää vain matkapuhelintalouksissa asuvat henkilöt.
” kurittomat ” aikuiset ovat niitä henkilöitä, jotka eivät ole osallistuneet kristilliseen jumalanpalvelukseen viimeisen kuuden kuukauden aikana, lukuun ottamatta erityisiä tapahtumia, kuten häitä tai hautajaisia.
Barna Group (johon kuuluu sen tutkimusosasto, Barna Research Group) on yksityinen, puolueeton voittoa tavoittelematon järjestö Isaskar-yhtiöiden alaisuudessa. Se tekee perustutkimusta, tuottaa henkiseen kehitykseen liittyviä mediaresursseja ja helpottaa johtajien, lasten, perheiden ja kristillisten ministeriöiden tervettä hengellistä kasvua.
Venturassa, Kaliforniassa sijaitseva Barna Group on tehnyt ja analysoinut primaaritutkimusta ymmärtääkseen arvoihin, uskomuksiin, asenteisiin ja käyttäytymiseen liittyviä kulttuurisia suuntauksia vuodesta 1984. Jos haluat saada ilmaisen sähköpostiilmoituksen jokaisen Barna Groupin uusimpia tutkimustuloksia koskevan uuden, joka toinen kuukausi julkaistavan päivityksen julkaisemisesta, voit tilata tämän ilmaisen palvelun Barna: n verkkosivuilta (www.barna.org). tämän verkkosivuston kautta on saatavilla myös muita tutkimukseen perustuvia resursseja.