kyproslaiset vaatteet antoivat lohtua, kauneutta ja suloisuutta niille, jotka käyttivät sitä ennen.
perinteisten kyproslaisten vaatteiden valmistuksessa käytetyt materiaalit olivat paikallista tuotantoa oleva puuvilla ja silkki.
vaatteen ulko-osaan käytettiin nimitystä ”alatzia” (puuvillasta valmistettu), jossa oli yleensä valkoinen pohja ja ohuita pysty-tai ristikkäisiä raitoja perinteisissä väreissä, syvänpunaisessa, sinisessä, keltaisessa, oranssissa ja vihreässä. Rennoissa / arkisissa miesten paidoissa ja naisten mekoissa ”alatzies” oli yleensä sininen valkoisin raidoin.
naisten vaate
erotamme naisten pukeutumisessa periaatteessa kolme vaatetyyppiä. Nämä ovat:” sayia”, mekko ja Nikosian urbaani tai vaate.
niin sanottu ”sayia” oli mekko, jossa oli aukko edessä ja sivuilla, ja naisilla oli tapana käyttää sitä 1800-luvulle asti; paitaa käytettiin myös puvun sisällä. Naisilla oli pitkät alusvaatteet, jotka peittivät sääret pohjaan asti. Ilmeisesti entisaikojen naisten oli peitettävä koko kroppa tiukan konservatiivisen elämäntavan vuoksi. Reunoilla alushousut oli kirjailtu. (Jalan pohkeessa ja nilkkaan asti).
”Sayia” valmistettiin korkealaatuisista kankaista, kuten damaskista tai kultalangasta kudotusta silkistä. He käyttivät myös Syyriasta peräisin olevaa silkkijuovaista kangasta, jota kutsuttiin nimellä ”sam alatzia”, jota paikalliset kutojat kopioivat. ”Sayia” vaihteli hieman paikasta toiseen.
” Sayia ”perustettiin nimellä” Karpasitiki ” (alue itäisessä Kyproksessa)
puku oli vyötäröllä tai laskoksilla varustettu vaate, ja sitä käyttivät naiset Kyproksen maaseudulla, erityisesti tasangoilla ja vuorilla. He käyttivät tätä hieman eri variaatioilla alueesta ja sen käytöstä riippuen. Esimerkiksi vuorilla he pukeutuivat tummiin väreihin, kun taas tasangoilla he käyttivät elävämpiä luonnonvärejä. Vaihtelua oli myös imettämisen kannalta välttämättömässä kirjonnassa (”trachilia”).
naisilla oli tapana käyttää mekon kanssa kirjailtua esiliinaa, mutta he suosivat arkivaatteiden kanssa yksinkertaista esiliinaa.
Nikosian urbaania tai vaatetta käytettiin 1800-luvun 2. Siihen kuului leveä silkkihame, lyhyt tiukka takki hihoilla, paita ja fez tai huivi.
päässä heillä oli fez, jossa oli runsas ”alokoto” tai huivi, jonka kyljessä oli jousi.
päähän he sitoivat huivin, joka pidätteli hiuksia ja päättyi toisella puolella rusettiin, joten se mahdollisti pitsimäisen materiaalin, ”pipilan” näyttämisen.
nuoret naiset jakoivat hiuksensa keskeltä ja stailasivat ne kahdeksi pitkäksi letiksi. (”vroulia”)
mitä hääpukuun tulee, Kyproksen suurissa kylissä käytettiin kaupungin vaatetta, kun taas maaseudulla käytettiin pukua, johon lisättiin koruja ja punainen huivi, joka erotti morsiamen muista naisvieraista.
Karpasiassa hääpuku oli tehty ”Alatziasta” ruskealla värillä. Siinä oli myös runsaasti appliqué-kirjailuja kultalangasta ja värillisen huovan palasia ja silkkipaita oli paljastettu ”sayia” – kohdan alta. Sääriin yltävissä alusvaatteissa oli kangaspuilla tehtyjä tai käsin tehtyjä kirjailuja.
korut täydensivät juhlavaatetta kuten kaikissa muissakin Kyproksen osissa; nämä olivat ketjuja, ristejä, kaulakoruja, kultaisia korvakoruja, rannerenkaita ja sormuksia.
Miesten vaate
perinteiset housut (”Vraka”): sen valmisti paksu ”thimito”, puuvillainen käsintehty kangas; he ompelivat ja käyttivät tarpeeksi paloja niin, että se näytti tuftatulta. Perinteisen kyproslaisen laulun mukaan ” Saranta (40) pihes thimito ekaman mou mia vraka…” käytetty kangas mainitaan korostaen näin housujen rikkautta. Kangas, jolla housut valmistettiin, oli aina valkoista ja erikoistuneita värjääjiä käytettiin niiden värjäämiseen, yleensä mustaa. Yläosassa oli rypyt (prosiasti), joiden läpi kulki pitkä pitsi, jolla housut sidottiin. Tämä pitsi oli yleensä valmistettu sydänlangasta (”fitili”) ja sitä kutsuttiin nimellä”vrakozoni”.
paita: Paidat oli yleensä kudottu ja valmistettu silkistä, tummasta kankaasta, jonka ompelijat olivat ommelleet. Paitojen valmistukseen käytettiin myös muita kankaita, jotka olivat halvempia. Ennen vanhaan paidoissa ei ollut kauluksia, mutta pikkuhiljaa alettiin lisätä kauluksia.
liivi eli ”zimbouni” oli kuin koko vaatteen takki ja siitä tehtiin naisten päällysvaatteen kaltainen, eri variaatioina ”alatzia”. Se oli kirjailtu värikkäillä kuoseilla, kun taas arkiset liivit olivat tummansävyiset ja simppelit. Kaupunkiliivit oli valmistettu villamustasta kankaasta tai jopa sametista, ja ne oli kirjailtu rikkaasti metallilangalla.
hääviitta oli yleensä valmistettu tummasta sametista ja takana oli värikkäitä lintujen ja Leijonien kirjailuja. Liivien alla heillä oli tapana käyttää puuvillapaitaa arkeen, kun taas sunnuntaisin he valitsivat sellaisen, joka oli tehty silkistä.
pään päällä miehillä oli fez ja joskus he lisäsivät kaulahuivin, joka sidottiin sivusta.
vyö tai ”Zostra”: tämä oli villavyö; yleensä musta punaisilla raidoilla, leveys noin 20cm ja 8-10 jalkaa korkeus kudotut tupsut reunoilla. Vyötä käytettiin vyötäröllä peittävyyden ja hyvän ulkonäön vuoksi.
vyöllä tai vyöllä (zostra), lukuun ottamatta tikarinsa (tsiakoudi) piilottamista, heillä oli tapana joko sitoa neulekukkaro tai kätkeä ostamansa erillinen kukkaro.
sukat eli ”klatsit”: suurin osa miehistä käytti sukkia vain talvisin; vain muutama käytti ympäri vuoden sukkia, joiden tuli olla mustat ja ulottua polveen asti. Jotkut käyttivät villasukkia; erityisesti naiset käyttivät niiden valmistamiseen lampaanvillaa.
alusvaatteet: alusvaatteet olivat kuin perinteiset kyproslaiset housut (vraka), mutta ne olivat valkoisia kuten flanelli ja valmistettu puuvillasta tai kapokista. Alusvaatteet olivat polveen asti ja niiden reunoilla oli nauhoja, jotka oli sidottu sen ympärille. Oli muodikasta, että jos Alusvaatteet paljastettiin, ne olivat 1-2 cm pidemmät kuin perinteiset housut (”vraka”).
Saappaat: paimenilla ja monilla maanviljelijöillä oli tapana käyttää suutarien tekemiä saappaita. Saappaiden alla oli paksut kynnet ja ne olivat hyvin painavat. Toiset käyttivät” skarpeja”, paksuja kenkiä ilman nauhoja. Varakkaat ja korkeammassa asemassa olevat käyttivät ns. Ne oli valmistettu nahasta ja ne voitiin värjätä. Näitä saappaita tanssijat käyttävät nykyään esityksissä.
päällystakki tai takki: aiemmin takit olivat hyvin raskaita ja englantilaiset veivät niitä Kyprokselle. Näitä takkeja kutsuttiin kapottaviksi.
Hatut: joillakin miehillä oli tapana käyttää ”kasketo” – nimistä hattua/lippalakkia. Hatut oli valmistettu kashmirista ja niissä oli sisävuori. Kylissä he käyttivät mustaa huivia, mutta joillakin oli tapana käyttää myös olkihattua. Muutamalla miehellä oli päällään casque eli ”rempoublica”.
miesten vaatteen täydensivät korut olivat kello, ketju ja sormukset, joita käyttivät lähinnä ne, joilla oli niihin varaa.
Tutkimus: Antonis Lazarou