Shuswap Lake / Shuswap Lake / World Lake Database-ILEC

SHUSWAP LAKE

näkymä asemalta 5 pohjoiseen, Kuparisaari taustalla

Kuva: J. Stockner

A. Sijainti

• Brittiläinen Kolumbia, Kanada.
• 50:0-51:0N, 119: 0-119: 0W; 347 m merenpinnan yläpuolella.

B. kuvaus

Shuswapjärvi sijaitsee Columbian vuoristoalueella Brittiläisessä Kolumbiassa, jonka maisemaa leimaavat tiheän havumetsän peittämät vuoristoalueet. Valkoiset koivuviivat asettivat järven rantaan alueita, jotka lisäsivät järven kauneutta syksyisin. Järveä ympäröivät järvet ovat muodostuneet graniitista, mikä johtaa erittäin vähäiseen ravinnepitoisuuteen. Tämän vuoksi Shuswap järvi on hyvin selkeä ja oligotrofinen. Tätä järveä ympäröivät korkeat vuoret voivat vähentää sen vuotuista auringon säteilyä.

tähän monialtaiseen järveen kuuluu 4 haaraa, joita yhdistää lyhyt matalikko, joka tunnetaan nimellä ” narrows.”Kaksi southarmia on kehitetty virkistyskäyttöön, kun taas kaksi Pohjoista asetta ovat edelleen kehittyneitä. Järvessä on useita virtaavia jokia kummassakin käsivarressa, mutta vain yksi Outlet, Little River, joka virtaa lounaisvarresta Little Shuswaplakeen. Shuswap on sukkulalohen alikasvosten tarhajärvi,joka kutee useissa järven virtaamissa. Adamsjoki on näistä kutuvirroista huomattavin, ja siihen mahtuu jopa 2 miljoonaa virtaajaa hallitsevina vuosina.

sen lisäksi, että Shuswap-järvellä on huomattava arvo westcoastin lohiteollisuudelle, kohtalainen sää, kirkas vesi ja helppo saatavuus tekevät siitä erittäin suotavan virkistysalueena. Tämän todistavat monet järveä ympäröivät maakunnalliset puistot ja sadat asuntolaivat ja huvialukset, jotka ovat läsnä kesäkuukausina (Q).

C. fyysiset mitat

pinta-ala	310
määrä	19.1
suurin syvyys	161
Keskisyvyys	62
vedenkorkeus	Säännöstelemätön
vuotuinen vedenkorkeuden normaali vaihteluväli	3.0
rantaviivan pituus	1,430
oleskeluaika	2.1
valuma-alue	16,200

D. fysiologiset ominaisuudet

D1 maantieteellinen

• Kylpymetrinen kartta: kuva. NAM-47-01.
• pääsaarten Nimet: kupari.
• laskujokien ja uomien lukumäärä (Nimi): 1 (pikku R.).

D2 ilmasto

• ilmasto-olot Sicamousissa, 1951-1980 (2)

	Tammi	helmi	maalis	huhti	Toukokuu	kesä	heinä	ELO	syys	loka	marras	joulu	Ann.
keskimääräinen lämpötila.	-5.0	-1.4	2.4	7.8	13.1	17.1	20.0	19.2	14.0	7.7	1.5	-2.6	7.8
Sademäärä	77	48	37	32	51	64	46	53	56	51	66	80	660

• tuntimäärä kirkas auringonpaiste (Salmon Arm): 1,632 h yr-1 (2).
• auringon säteily (Summerland)*

Tammi	helmi	maalis	huhti	Toukokuu	kesä	heinä	ELO	syys	loka	marras	joulu	Ann.
3.4	6.5	11.5	16.7	20.8	22.6	23.7	19.6	14.5	8.5	3.8	2.5	12.8

* Shuswap-alue on matalampi kuin 100 km Etelämaalla ja hieman aurinkoisemmassa ilmastossa.

Kuva. NAM-47-01
Bathymetric map (8).

• veden lämpötila (1)

loka

asema 5*1, 1987

syvyys J	an	helmi	maalis	huhti	Toukokuu	kesä	heinä	ELO	syys	marras	joulu
lä*2	–	–	–	11.6	11.3	19.2	21.0	18.9	17.7	12.5	9.6	–
3	–	–	–	8.3	–	18.6	20.0	18.8	17.7	12.5	9.6	–
6	–	–	–	7.0	10.4	17.7	19.1	18.7	17.6	12.5	9.6	–
9	–	–	–	5.9	9.8	14.3	17.6	18.4	17.3	12.5	9.6	–
12	–	–	–	5.6	–	11.7	13.2	14.8	17.2	12.5	8.2	–
15	–	–	–	5.0	8.5	–	12.2	11.7	16.9	12.5	6.6	–
18	–	–	–	4.8	–	–	11.4	–	10.0	–	6.4	–
21	–	–	–	4.6	4.6	–	–	–	–	–	–	–
28	–	–	–	4.5	–	5.8	5.6	5.2	5.7	5.2	–	–

*1 Sorrento sijaitsee keskijärven pääaltaassa Adamsriverin vieressä, joka laskee Shuswapjärveen sen lounaispuolelta.
* 2 pintaa.

• Jäätymisaika: tammi-maaliskuu (ei jäädy joka vuosi eikä jäädy yli).
• Sekoitustyyppi: Dimiktinen.

E. järven vedenlaatu

veden laatu vaihtelee. Lohenvarsi on tuottavin alue, koska thesalmonjoen kautta saadaan huomattavia ravinnepäästöjä maatalouden ojituksesta. Ravinnepitoisuudet ovat suurimmat lohen käsivarsissa ja alhaisimmat Austyn ja Seymourin käsivarsissa.

E1 avoimuus (Q)

asema 5, 1987

Tammi	helmi	maalis	huhti	Toukokuu	kesä	heinä	ELO	syys	loka	marras	joulu
–	–	–	11.5	8.2	13.7	10.5	11.0	10.8	10.6	8.6	–

E2 pH (Q)

loka

asema 5, 1987

syvyys J	Tammi	helmi	maalis	huhti	Toukokuu	kesä	heinä	ELO	syys	marras	joulu
lä*	–	–	–	7.8	7.6	7.7	7.3	7.7	7.9	7.5	7.3	–

* pintaan.

E6 klorofyllipitoisuus (Q)

loka

asema 5, 1987

syvyys J	Tammi	helmi	maalis	huhti	Toukokuu	kesä	heinä	ELO	syys	marras	joulu
lä*	–	–	–	0.91	0.70	1.60	1.18	0.98	1.04	1.62	2.29	–

* Keskimääräinen epileptinen.

E7 typpipitoisuus (Q)

• NO3-n+NH4-N

loka

asema 5, 1987

syvyys J	Tammi	helmi	maalis	huhti	Toukokuu	kesä	heinä	ELO	syys	marras	joulu
lä*1	–	–	–	.094	.068	.013	.002	.001	.006	.008	.026	–
*2	–	–	–	.015	.007	.011	.003	.003	.006	.006	.007	–

*1 Keskimääräinen epileptinen. * 2 NO3-n+NH4-N.

E8 fosforipitoisuus (8)

• yhteensä-P

loka

asema 5, 1987

syvyys J	Tammi	helmi	maalis	huhti	Toukokuu	kesä	heinä	ELO	syys	marras	joulu
lä*	–	–	–	5.7	3.0	3.8	4.0	2.9	2.4	2.4	3.6	–

* Keskimääräinen epileptinen.

E9 CHLORIDE CONCENTRATION (4)

Station 5, 1982: 0.5.

F. BIOLOGICAL FEATURES

Fl FLORA (4)

• Emerged macrophytes

Equisetum sp., Alisma plantago-aquatica, A. gramineum, Scheuchzeriapalustris, Acorus calanus, Ranunculus flabellaris, Sium sauve, Eleochorispalustris.

• Floating macrophytes

Polygonum amphibium, Azolla filiculoides, Nuphar variegatum.

• Submerged macrophytes

Myriophyllum exalbescens, M. ussuriense, M. spicatum, Potamogeton zosteriformis,P. robbinsii, P. pectinatus, P. praelongus, P. noclosus, P.
crispus, P. epihydrus, P. illinoensis, P. perfoliatus, P. pusilus,Chara sp., Nitella sp., Callitriche hermaphroditica, C. heterophylla, C.stagnalis, Hippurus vulgaris, Zannichellia palustris, Bidens beckii, Utriculariavulgaris, U. intermedea, Elodea canadensis, Najas flexilis, Ceratophyllumdemersum, Heteranthera dubia.

• Phytoplankton

Cyclotella spp., Rhizosolenia spp., Asterionella spp., Dinobryon spp.,Melosira spp.

F2 FAUNA

• Zooplankton (5, 6)

Bosmina coregoni (longispina), B. longirostris,Diaphanosoma leuchtenbergianum, Daphnia thorata, D. longiremis, Holopedium gibberum,Sida crystallina, Cyclops bicuspidatus thomasi, Diaptomus ashlandi, Epischura nevadensis.

• kala

Oncorhynchus nerka*, O. tshawytscha*, lohi gairdneri*, Salvelinusmalma, S.
namaycush, Coregonus clupeaformis, Prosopium williamsoni, Richardsoniusbalteatus, Lota lota, Cottus rough.
* taloudellisesti merkittävä.

F3 alkutuotanto (1)

asema 5, 1987
Nettotuotanto

Tammi	helmi	maalis	huhti	Toukokuu	kesä	heinä	ELO	syys	loka	marras	joulu
–	–	–	0.23	1.0	1.3	1.67	1.0	0.67	0.93	1.29	–

F4 biomassa (6)

asema 5 (Sorrento), 1987*

• bakteereja: 480 000.
• eläinplankton: 45,9.

* varhaiset keskiarvot.

F5 kalastustuotteet (Q)

• vuotuinen kalansaalis

20

• lisähuomautukset

anadromus sockeye-lohta pyydetään mereltä määräävänä vuonna kaupallisen pyynnin aikana. Sen tuotto on syklinen ja hallitseva tuotto tapahtuu joka neljäs vuosi. Tällä syklisellä dominanssilla arvellaan olevan vaihteleva vaikutus kaikilla trofiatasoilla, sillä dominoivat tuotot ovat 230 kertaa suuremmat kuin matalat vuosituotot. Etelä-Afrikan laiduntaminen jäsentää hypolimnion-termokliinisen alueen eläinplanktonyhteisöä, mutta epileptikon kesäisen lämpimän pintalämpötilan vuoksi se vaikuttaa sikäläiseen eläinplanktonyhteisöön vähemmän. Ravinteet vaikuttavat kasviplanktonin yhteisön koostumukseen ja kokorakenteeseen vuodenajasta riippuen.

F7 toteaa järven eliöstön huomattavista muutoksista viime vuosina

Euraasian maitiaisnesteen (Myriophyllum spicatum) lisääntymisestä rannikkoalueiden asuttamisessa.

G. sosioekonomiset olosuhteet

G1 valuma-alueen maankäyttö(8)

1986

	alue
luonnonmaisema
– puuvartinen kasvillisuus	12,393	76.5
– Ruohokasvillisuus	1,377	8.5
maatalousmaa
– viljapelto	729	4.5
– Laidunmaa	1,458	9
asuinalue	243	1.5
yhteensä	16,200	100

• tärkeän metsäkasvillisuuden tyypit

Pseudosuga menziesii (douglaskuusi), Pinus contorta (lehtomänty),Betula papyrifera (valkokoivu).

• tärkeimmät viljelykasvit ja / tai viljelyjärjestelmät

maissi, erilaiset hedelmät, heinä, sinimailanen

• lannoitteiden Levittämistasot viljapelloilla: Kevyt.
• maankäytön Muutossuuntaukset viime vuosina

huviveneilyn, kalastuksen ja kesämökkien rantojen kehityksen lisääntyminen.

G2 valuma-alueen ja järven teollisuusalueet

1987
tämä on alue, jolla on vähän teollista kaupunkikehitystä. Suurimassalohivarren asukasluku vuonna 1981 oli 10780, ja palvelutehtäviä oli vain vähän.

G3 valuma-alueen väestö(9)

1986

	asukasluku	Väestötiheys	suuret kaupungit (väestö)
Urban	ca. 10,000		Lohivarsi
maaseutu	ca. 5,000		(10,780)
yhteensä	15,000*	0.9

* kasvaa kesän aikana.

H. Järven käyttö

H1 järven käyttö

vesilähde, merenkulku ja liikenne (ei kaupallinen lukuun ottamatta joitakin tukkikuljetuksia), kiertoajelu ja matkailu (ei. kävijöistä vuonna 1987: yli 10 000), virkistys (uinti, urheilukalastus ja purjehdus), kalastajat ja sadat taloveneet risteilevät järvellä vuosittain.

H2 järvi VESIVARANA

1988

	käyttöaste
kotimaa	kaivoista + sivujoilta
kastelu	ei arvioitu
teollisuus	saha

I. JÄRVIYMPÄRISTÖJEN huonontuminen ja vaarat

I1 tehostunut siltaus

• vahinkojen laajuus: ei mitään.

I2 toksinen kontaminaatio

• nykytila: ei tietoa.

I3 rehevöityminen

• rehevöitymisen aiheuttama haitta

Euraasianmiljakäärmeen (Myriophyllum spicatum) lisääntyminen. Lohivarsi on rehevöitynyt lievästi.

I4 happamoituminen

• vahinkojen laajuus

vedenjakajalla havaittu lievä happamoituminen, mutta ei vakava.

• lisähuomautukset

Vetyionipitoisuudet järvivedessä, purossa ja sadevedessä ovat pysyneet vakaina. Järven veden kovuus on 39 ja emäksisyys 34mg l-1 (johtavuus 81 micro s cm-1), ja suhteellisen hyvin puskuroitu pH-arvo tyypillisesti yli 7 (vuoden 1982 pH-keskiarvo oli 7,4).

J. jätevesien käsittely

J1 epäpuhtauksien muodostuminen valuma-alueella

(C) Vähäinen jäteveden käsittely.

J2 EPÄPUHTAUSKUORMIEN likimääräinen prosentuaalinen jakautuminen

pisteettömät lähteet (maatalous -, Luonto-ja haja-asutusalueet)	75
Pistelähteet kunnallinen	25

J3 saniteettitilat ja viemäröinti

• kunnalliset jätevedenpuhdistamot

tertiäärinen käsittely, jossa jätevedet johdetaan järveen 3 m syvyydessä. jätevedet sisältävät <10 ppm suspendoitunutta kiintoainetta.

L. Kehittämissuunnitelmat

Shuswapjärven vedenjakajan kehittäminen ja toiminta on tehostunut viime vuosina. Vuoristoalueiden asuinrakentaminen, lisääntynyt asuntojen käyttö ja valikoitu kaupallinen kehitys järven rannoilla ovat vaikuttaneet sen ympäristövaroihin. Tämän seurauksena B. C. Ympäristöministeriö(10) toteutti Shuswap Lakeuden Ympäristönhoitosuunnitelman. Vuonna 1985 alueellinen District of Columbia Shuswap käynnisti amanagement ohjelma järven. Seuraavassa esitetään joitakin viraston toteuttamista toimista ja suosituksista.
Euraasian vesimilfoilin leviäminen Shuswap-järveen on johtanutkoneellisen sadonkorjuun valvontaohjelman täytäntöönpanoon 1981.To päivämäärä, tiheys tämän makrofyytti pysyy alhaisena (11, 12).
Tappenlahden ja salmon varren suhteellisen suljetun osan vedenlaatu (Kuva. NAM-47-0l) ei täyttänyt maakunnallisia kalastus-ja virkistyskäyttösuosituksia (10). Sivujokipurot rikastuvat myös maatalouden tuotantopanoksista saatavalla fosforilla eikä niinkään sakokaivoista saatavalla fosforilla. On käynnistetty laaja vedenlaadun seurantaohjelma, jonka tarkoituksena on määrittää järvelle optimaalinen jätteidenkäsittelyohjelma ja määrittää tarkoituksenmukaiset menetelmät fosforikuormituksen vähentämiseksi (10).
kun otetaan huomioon alluviaalituulettimiin liittyvät historialliset toiminta-ja riskimallit, suositeltiin, että shuswapin vedenjakajan viidellä suurimmalla alluviaalituulettimella (13) ei enää kehity.
koska ranta-alueet ovat tärkeitä kalavarojen ja vesilintujen tuotannolle, suositeltiin rantojen luontotyyppien suojeluohjelmaa ja on ryhdytty erityistoimiin Salmonjoen itäpuolella sijaitsevan läntisen Grebe-siirtokunnan sekä Chasen lähellä sijaitsevan Bighorn-Kalliovuoriston suojelemiseksi. Lopuksi Salmon Riverin suiston,Eaglejoen suun, Seymour Riverin suiston ja Bughouse Bayn alueen villieläinten elinalueet on pidetty kehittymättöminä (10). Parhaillaan on käynnissä kalastuksenhoitotutkimus, jossa arvioidaan kalastustuotantoa ja määritetään erityishuomiota vaativat alueet (10).

M. Lainsäädännölliset ja institutionaaliset toimenpiteet JÄRVIYMPÄRISTÖJEN parantamiseksi

M1 asiaa koskevat kansalliset ja paikalliset lait

• lakien Nimet (lakivuosi)

1. Federal Fisheries Act
2. Canada Water Act

vastuuviranomaiset

(l) Department of Fisheries and Oceans
1. Ministry of Environment, Waste Management Branch
2. Ministry of Environment, Fish and Wildlife

Main items of control

1. Protection of anadromous fish species
2. Jätehuolto
3. kalastus ja metsästys regulations
4. kotitalouksien ja talouksien vedenkäyttö

m2 institutionaaliset toimenpiteet

1. British Columbia Ministry of the Environment, Kamloops, BC.
2. British Columbia Ministry of Forests, Kamloops, eaa.
3. Environment Canada, Atmospheric Environment Service, Kamloops, BC.
4. Salmon Arm Chamber of Commerce, Mclead Avenue, Salmon Arm, BC.
5. Mr. Fred Harper, Regional Wildlife Biologist

M3 RESEARCH INSTITUTES ENGAGED IN the LAKE ENVIRONMENT STUDIES

1. Canada Department of Fisheries and Oceans, Biological Sciences Branch, West Vancouver, BC.
2. British Columbia, Ministry of the Environment, Fish and Wildlife Branch
3. British Columbia, Ministry of the Environment, Waste Management Branch

N. tietolähteet

1. Dr. J. G. Stockner, Department of Fisheries andOceans, West Vancouver Laboratory, West Vancouver, British Columbia.
2. Stockner, J. G. & Shortreed, K. S. (1983) A Comparative LimnologicalSurvey of 19 Sockeye Salmon (Oncorhynchus nerka) taimitarha Lakes in the FraserRiver System, British Columbia. Department of Fisheries and Oceans. Voi.Teknologia. Kalat. ja Akvat. Sci. 1190 s.
3. Kanadan Ilmasto Normaali. 1951-1980. Lämpötila ja sademäärä. EnvironmentCanada, Atmospheric Environment Service.
4. Kanadan Ilmasto Normaali. 1951-1980. Auringon Säteilyä. Environment Canada, Ilmakehän Ympäristöpalvelu.
5. Hebdem, B., Ympäristöministeriö. Henkilökohtaista viestintää.
6. Ward, F. J. (1957) Seasonal and Annual Changes in Availability of the AdultCrustacean Plankters of Shuswap Lake. International Pacific Salmon Fisheries Commission, Progress Report no. 3.
7. Goodlad, J. C., Gjernes, T. W. & Brannon, E. L. (1974) Factors affectingsockeye salmon (Oncorhynchus nerka) growth in four lakes of the FraserRiver system. J. Fish. Res. Hallitus Voi., 31: 871-892.
8. Ward, F. J. & Larkin, P. A. (1964) Cyclic Dominance in Adams RiverSockeye Salmon. International Pacific Salmon Fisheries Commission, ProgressReport Report no. 11.
9. NTS-asteikko 1:250 000 Vernon British Columbia arkki 82L/Painos 1 (1963).
10. Census of Canada (1981) Population Series, British Columbia, s.93 & ndash; 910,Taulukko 4.
11. B. C. Ympäristöministeriö (1987) Shuswap Lake Environmental Management Plan. B. C. Ympäristöministeriö, West Vancouver, Brittiläinen Kolumbia.
12. Einarson, E. D. (1986) The 1985 Euraasian Water Milfoil Surveilance andControl Program in Shuswap Lake. Littoral Resources Unit, Water ManagementBranch, B. C. Ministry of Environment Resource Quality Section, Water ManagementBranch, B. C. M. 0. E., Victoria.
13. Einarson, E. D. (1986) Preliminary Assessment of Water Quality of ShuswapLake Area. Julkaisematon käsikirjoitus. Resource Quality Section, Water ManagementBranch, B. C. M. 0. E., Victoria, B. C. 15 s.
14. Thurber Consultants (1983) tulvatasanteiden hallinta Alluviaalipuhaltimilla. Raportti ympäristöministeriön veden laatua käsittelevälle osastolle, B. C. M.

0. E., Victoria.