Introduction
”the biggest challenge facing news-media companies today is the changing means to distribution of news Medical platforms of the Internet and telephony, which deliver news…at enemmän vauhtia helpommin saatavilla muodoissa ja kun kuluttajat vaativat niitä” vapaammin (2007 s. 101).
Freerin sanat paljastavat, että internet todellakin vaikuttaa journalismiin, joka perustuu siihen, miten se on saanut ihmiset luopumaan uutisten saatavuudesta sanomalehtien ja televisioiden kautta. Nettiin liittyminen on osoittautunut kovaksi pähkinäksi, jota on vaikea murtaa toimittajien perinteisten käytäntöjen säilyttämisen kannalta.
nykyään suurin osa yleisöstä ei käytä aikaansa sanomalehtien lukemiseen, television katseluun tai radion kuunteluun, kuten koko viime vuosisadan ajan. Nuoremmille sukupolville sosiaalisen median käyttö on muuttanut heidän näkökulmaansa sanomalehtiin. Nykyään ihmiset voivat saada tietoa eri uutiskanavien kautta. Esimerkiksi, uuden media platform, joka S internet, yksi voi käyttää useita media platforms samanaikaisesti kautta Zap.
Internetin mahdollistamat tiedonhankinta-ja levitysvälineet olivat olemassa vasta vuoden 2000 lopulla. Esimerkiksi blogi, RSS-syötteet, Gmail, podcastit, YouTube, Twitter, HD, Wi-Fi, iPodit, Androids’, E-kirjat, ja Google news on syntynyt viime aikoina kyky tuoda vallankumous journalismin maailmassa. Sanomalehtien lukijakunnan vähentyessä sosiaalisen median käyttö lisääntyy. Yleisö kuluttaa megatavuja tietoa, jota uutismediat toimittavat tasaisesti.
Birdin (2009, s.293) mukaan kuluttajilla on ollut erinomainen mahdollisuus päästä uutisiin nopeasti kännyköidensä ja tietokoneidensa kautta. Tämän vihjeen valossa lehti paljastaakin, miten nettiin liittyminen on vaikuttanut merkittävästi journalismiin. Se kuitenkin aloittaa kertomalla lyhyesti journalismin taustoista ja korostamalla sen yhteyttä internetiin.
journalismin Tausta
journalismi on harjoitus, jossa koulutetut henkilöt keräävät tietoa painettuna, audio-tai visuaalisessa muodossa ja aikovat siirtää sen ihmisille keinona pitää heidät ajan tasalla. Toimittajat ovat tukeutuneet perinteisiin tiedotusvälineisiin kirjapainon keksimisestä lähtien 1850-luvulla. schudsonin (2003) mukaan ihmiset tukeutuivat sanomalehtiin ja niiden toimintaan lähes vuosisadan ajan. Internet Web 2.0: n myötä tuli kuitenkin verkkopohjaisia yhteisöjä.
monet toimittajat ja ihmiset ovat myös oppineet käyttämään tällaisia verkkosovelluksia uutisten lähteenä. Yleisö on myös saanut enemmän vapautta tiedonsaantiin sosiaalisen verkostoitumisen, wikin käytön, videoverkoston käytön ja blogien kautta. Journalistit ovat siis joutuneet siirtymään perinteisestä uutisten kokoamis -, pakkaaminen-ja jakelutyylistään nykyaikaiseen internet-pohjaiseen journalismiin.
itse asiassa sosiaalinen media asettaa suurimman haasteen nykypäivän journalismille. Deuzen (2007) mukaan sosiaalisen median asettama haaste journalismille voi olla pysyvä. Kuluttajat ovat taipuvaisia kuluttamaan sitä, mitä he haluavat, missä ja milloin he haluavat. Internet on muuttanut journalismin kasvot täysin. Internet on edistynyt elektronisessa journalismissa muuttaen sen informaatiomuunnoksen urasta tietojenkäsittelyn uraksi (Schudon, 1995).
Internetjournalismi on johtanut erilaisiin vaikutuksiin. Se on muuttanut tiedotusvälineiden toimintaa ja luonnetta, antanut kansalaisille mahdollisuuden osallistua mediasisältöjen tuottamiseen, levittää tietoa, vastata uutisiin virtuaaliverkon kautta ja osallistua suoraan uutistuotantoon. Itse asiassa, Jarvis (2006) viittaa internet-pohjainen media verkottunut journalismi.
Internetin vaikutukset journalismiin
Internetin ensimmäinen vaikutus journalismiin on se, että se on muuttanut journalismin tehtäviä ja luonnetta. Vaikutus on realisoitunut karsimalla portinvartijoiden roolia. Kansalaiset voivat nyt käyttää suodattamatonta tietoa Internetin välityksellä.
tämä tapaus viittaa siihen,että vaikka portinvartijat voivat muokata tiettyjä tietoja oman talon sääntöjen mukaisiksi, poistaa kunnianloukkauksen tai saada ne sopimaan tiettyyn tilaan, yleisöllä on muita kanavia saada tietoa. Tämä argumentti tarkoittaa sitä, että internet on avannut enemmän tiloja yleisölle. Internet on poistanut aikakauden, jolloin portinvartija muokkaisi sisältöä yleisölle. Internet on täysin muuttanut journalismin luonnetta nykymaailmassa.
tänään toimittajat eri puolilta maailmaa voivat vaihtaa uutisinfoa reaaliajassa. Internet on edistänyt tiedonvaihtoa kaikkialla maailmassa. YouTuben ja Skypen kautta suorat lähetykset muodostavat muita keinoja, joita toimittajat ovat aina hyödyntäneet. Myös uutisten laatu ja kirjo ovat lisääntyneet Internetin kautta tapahtuvan tiedonvaihdon lisääntyessä. Toimittajat pystyvät myös kontrolloimaan työnsä tasoa live-vertailun kautta muihin kansainvälisiin medioihin.
Internetin toinen vaikutus journalismiin on se, että se on muuttanut journalismia tiedon levittämisestä nykypäivän tiedonkäsittelytoiminnoksi (Schudson, 1995). Internet, joka on tuorein media, on muuttanut journalismia siinä missä muutkin media-alustat muuttivat sitä.
internet on ainutlaatuinen siinä mielessä, että se parantaa vuorovaikutteisuutta ja yhteyksiä muihin tiedotusvälineisiin. Tämä ainutlaatuisuus on johtanut merkittävään vallankumoukseen journalismissa ja sen kulttuurissa. Internetin myötä yleisö ja lähteet ottavat lähes yhtä suuren roolin tiedon tuottamisessa.
mennyt aikakausi, jolloin media ampaisi ideoita yleisön mieleen, on ohitettu ajan myötä. Ennen toimittajaa muistikirjan tai kameran kanssa verrattiin ladattua asetta pitelevään apinaan ja siten median entiseen taikaluotirooliin. Brunsin (2005) mukaan toimittajat ovat kuitenkin Internetin Laajassa käytössä verrattuna portinvartijoihin, mikä tarkoittaa, että heidän roolinsa on vähentynyt aktiivisista portinvartijoista lepotilassa oleviin portinvartijoihin.
heillä ei ole kykyä rajoittaa tiedonkulkua: he ovat nyt tarkkailijoita tai paremminkin vielä todistajia. Toimittajat ja kansalaiset ovat nyt tiedonvaihtajia, koska molemmat luottavat toisiinsa tiedon saamiseksi. Jokainen kansalainen voi kertoa mielipiteensä tietyistä uutisista Internetin välityksellä. Samoin yleisö osallistuu tiedonkäsittelyyn, joka oli aiemmin tarkoitettu toimittajille.
Schudson (1995) vahvistaa, että journalismin tärkein merkitys tällä aikakaudella on ollut sen kyvyssä käsitellä ammattimaisesti tietoa. Nykyisen internetin ylikuormituksen vuoksi tällaisen tiedon laatuun ei voi luottaa. Nykyään ihmiset voivat ladata kuvia ja uutisia, jotka ovat vinossa kohti tiettyjen päämäärien saavuttamista. Suojautuakseen tiedon hyväksikäytöltä yleisön on jatkettava tällaisten tietojen vastatarkistusta luotettavilta toimittajilta.
kolmas Internetin vaikutus journalismiin on se, että yleisö on saanut vallan valita haluamansa tiedon. Bruns (2005) väittää, että internet on rikkonut tiedon rajoja, jotka olivat olemassa vuosien varrella.
informaatiomaailmaa ei enää rajoita maantieteellinen alue. Internetin kautta voi jakaa uutisia kaukaiselta mantereelta reaaliaikaisesti. Yleisö voi myös valita, mitä kuuntelee tai katsoo Internetin kautta, esimerkiksi YouTuben kautta. He voivat myös valita, milloin katsella tai kuunnella sitä Zap-prosessin kautta.
Internetin avulla toimittajat ovat voineet tavoittaa yleisönsä 24 tuntia vuorokaudessa. Tämä saavutettavuus mahdollistaa myös sen, että yleisö voi antaa palautetta ja osallistua mediasisältöön milloin tahansa ja minä päivänä tahansa, mikä mahdollistaa vapaan tiedonkulun. Myös journalismi on hyötynyt Internetin vaikutuksesta. Soittajat voivat nyt lähettää sähköpostia tai twiitata tiettyjä virheellisten ilmoitusten korjauksia ennen niiden laajaa levittämistä.
esimerkiksi, jos tiettyjen onnettomuuksien uhrien määrässä on virhe, silminnäkijä voi välittömästi ilmoittaa asiasta uutishuoneille korjattavaksi, jolloin hänellä on rooli, joka alun perin oli tarkoitettu toimittajalle ennen internet-aikakautta. Yleisö voi myös Internetin avulla lopettaa oikeat taustaäänet, kuvat ja kuvat. Yleisöllä on kyky tallentaa still-kuvia, elokuvia, ääniä ja tapahtumia ja välittää ne uutishuoneisiin napin painalluksella.
internet on myös edistänyt yleisölle tarjottavan tiedon valuuttaa. Toimittajat käyttävät Internetiä tietojen päivittämiseen jatkuvasti. Digitaalisten lähetysten käyttö Internetin kautta mahdollistaa sen, että ihmiset voivat saada jatkuvaa uutisten päivitystä mukavasti toimistoissaan, makuuhuoneissaan ja jopa urheilussa, mikä merkitsee sitä, että ihmisen ei tarvitse aina kantaa radiota tai televisiota kaikkialla, minne hän menee. Ihmiset voivat myös saada suodatettua uutistietoa milloin haluavat.
Bird (2009) vahvistaa, että internet-yhteensopivien kännyköiden kautta yleisö voi etsiä Internetistä relevanttia uutistietoa. Internet on mahdollistanut jatkuvan tiedonkulun kummassakin ulottuvuudessa: lähettäjältä vastaanottajalle ja päinvastoin. Kun monet merkittävät uutishuoneet kääntyvät kohti politiikkaa, internet on antanut yleisölle mahdollisuuden päästä käsiksi raakaan tietoon ennen kuin sitä muokataan tiettyihin näkökulmiin sopivaksi.
tämä tarkoittaa sitä, että tiettyjen mediatalojen linjauksiin ja mieltymyksiin on puututtu Internetin kautta. Joidenkin äärivasemmistolaisuuteen tai-oikeistoon kääntyneiden toimittajien ja mediatalojen toiminta on nyt hidastunut. Perinteinen byrokratia, joka ohjasi uutistuotannon prosessia tiettyjen segmenttien suosimiseksi, on mitätöity.
internet on muuttanut täysin analogisen journalismin mukana tulleen yksisuuntaisen viestinnän. Ihmiset altistuvat joka päivä uusille teknologisille laitteille, jotka parantavat heidän saamansa tiedon nopeutta, taajuutta sekä laatua ja määrää. Internetin kautta toimittajat voivat nyt pakata suuria tietopaloja pieniin kansioihin yrittäessään siirtää niitä kilometrien päähän. Deuze (2007) vahvistaa, että tämän päivän yleisö ei ole enää passiivinen, vaan keskeinen toimija uutisten käsittelyssä ja levityksessä.
neljäs Internetin vaikutus journalismiin on se, että se on antanut yleisölle mahdollisuuden vaikuttaa suoraan mediasisältöihin ja vastauutisiin. Internetin myötä journalismissa yleisö voi osallistua aktiivisesti toimittajan tuulettamaan sisältöön. Koska internet on nopea viestintämedia, yleisö voi kommunikoida toimittajalle reaaliajassa.
tämä tiedonanto varoittaa toimittajaa maailman eri kolkissa tapahtuneista tapahtumista. Myös toimittajat ovat laajentaneet tavoittavuuttaan internetin myötä. Tiedot, joita toimittajat välittävät television tai radion välityksellä, jaetaan sen jälkeen edelleen.
uutinen Ladataan yhteisöpalveluihin, kuten Facebookiin. Näistä sivustoista, enemmän yleisöä erityisesti nuori sukupolvi voi käyttää sitä. Tämä saavutettavuus on johtanut entistä integroituneempiin ja laadukkaampiin uutisiin. Ihmiset, joilla ei ole aikaa katsoa televisiota uutisaikaan, voivat myös käyttää internetin kautta sitä, mitä heidän poissa ollessaan käsiteltiin. Uusi media-alusta nojaa vahvasti käyttäjiin ja tyydytysteoriaan.
tämän koulukunnan mukaan media antaa yleisölle mitä he haluavat. Toimittajien tuulettama mediasisältö riippuu yleisön mausta ja mieltymyksistä. Internetin myötä tiedonkulun trendi on pikemminkin kaksisuuntainen kuin perinteinen yksisuuntainen. Mediayleisö osallistuu suoraan liveohjelmiin Twitterin ja YouTuben kautta. Useimmat asemat ovat myös avanneet puhelinpalveluja.
toisin kuin aiemmin, jolloin journalismi jätettiin muutamalle koulutetulle asiantuntijalle, armatuuritoimittajat ovat keksineet internet-ajan. Nykyään armature – kameraoperaattorit voivat tallentaa suoran lähetyksen ja lähettää sen Internetin kautta uutishuoneisiin. Tämä strategia on toinen tapa, jolla journalismia on rikastettu Internetin kautta. Ei tarvitse soittaa toimittajalle tallentaakseen tapahtumaa. Hänen tarvitsee vain tallentaa ja lähettää se Internetin kautta.
tämän Internetin vaikutuksen vuoksi medialiiketoiminnan markkinat ovat täysin hajaantuneet. Prahalad and Ramaswamy (2004) esittää, että yleisön siirtyessä muihin nopeampiin ja vapaisiin medioihin tiedon saamiseksi mainostajat ovat seuranneet heitä sinne. Perustelu viittaa siihen, että huomattava osa aiemmin vanhasta mediasta riippuvaisesta yleisöstä on siirtynyt internetiin.
mainostajilla ei siis ole muuta vaihtoehtoa kuin seurata niitä. Mainosmarkkinat käyttävät nykyään blogeja ja yhteisöpalvelusivustoja tuotteisiinsa siellä, missä niiden kohdemarkkinat ovat, ja siksi niiden on tarpeen liikkua sen mukana. Internet on siis johtanut radikaaleihin muutoksiin erityisesti mediataloissa, jotka haluavat pysyä kilpailukykyisinä tietyillä maailman alueilla.
tällaiset mediatalot joutuvat palkkaamaan toimittajia, jotka ovat tuttuja ja kilpailukykyisiä verkkojournalismissa, koska media ajaa voittonsa pääasiassa mainonnasta. Prahaladin ja Ramaswamyn (2004) mukaan organisaatiot keskittyvät nyt tuotteiden yhteiskehittämiseen kuluttajien kanssa. Tämä painopiste on johtanut siihen, että he käyttävät liikaa Internetiä lähteäkseen asiakkaidensa makuihin ja mieltymyksiin.
sosiaalisen median sivustot ja blogit ovat tässä tapauksessa ottaneet perinteisen median roolin. Internet on johtanut merkittäviin muutoksiin viestintäalalla. Tieto kuluttajat voivat käyttää haluamiaan tietoja milloin tahansa. Ei tarvitse odottaa kello yhden uutisia tietääkseen, mitä toisella mantereella tapahtui. Uutisten päivitys Internetin kanavilla on aina hakusessa. Journalistien asiallisuus kuitenkin säilyy.
Conclusion
in conclusion, the interest of the internet has Can crushed the face of journalism in the world today. Ennen vuotta 2000 useimpia internet-vempaimia, kuten iPodeja, Twitteriä, Youtubea, blogeja ja Google-hakua, ei käytetty aktiivisesti journalismissa. Nykypäivän digiaikana toimittajat eivät voi toimia ilman Internetiä. Itse asiassa internet on aiheuttanut erilaisia vaikutuksia journalismiin.
näitä vaikutuksia ovat esimerkiksi muutos tiedonsiirrosta käsittelyyn, journalismin tehtävän ja luonteen muutos, se, että yleisö voi valita haluamansa mediatiedon, ja se, että yleisö voi osallistua suoraan mediasisältöön. Journalisteilla on jatkossakin ratkaiseva merkitys tiedon ammattimaisen käsittelyn kannalta, sillä toimittajien lähestymistapa uutisiin on ainoa tapa, jolla yleisö voi erottaa laadukkaat uutiset roskatiedosta.
Viiteluettelo
Bird, S. (2009). Journalismin tulevaisuus digitaalisessa ympäristössä. Journalismi, 10(3), 293-295.
Deuze, M., Bruns, A., & Neuberger, C. (2007). Palautemekanismit. Management Science, 49(10), 1407-1424.
Freer, J. (2007). Yhdistyneen kuningaskunnan alue-ja paikallislehdet. Teoksessa P. Anderson & c G. Wood (toim.), Journalismin tulevaisuus kehittyneissä demokratioissa. Lontoo: Ashgate.
Jarvis, J. (2006). Verkottunutta journalismia. Retrieved from https://buzzmachine.com/2006/07/05/networked-journalism/
Prahalad, C., & Ramaswamy, V. (2004). Co-creation experiences: the new practice in value creation. Journal of Interactive Marketing, 18(3), 5-14.
Schudson, M., (2003). Uutissosiologia. New York: Norton.