noin 30% maailman peltoalasta on tullut tuottamatonta, koska 60% sen maaperästä on huuhtoutunut pois ja kerrostunut jokiin, puroihin ja järviin, mikä on tehnyt nämä vesistöt alttiiksi tulville ja maaperässä olevien torjunta-aineiden saastumiselle. Kun maaperä häviää, nuo alueet autioituvat. Tarvitaan monta vuosisataa huolellista työtä, jotta nämä maat saadaan jälleen tuottoisiksi.
esimerkkejä tästä on nähtävissä ympäri maailmaa. Esimerkiksi Välimeren rannalla Pohjois-Afrikassa sijaitseva alue tunnettiin kaksituhatta vuotta sitten ”Rooman valtakunnan vilja-aittana”. Tämä alue kärsi kuitenkin merkittävästä ” maan rappeutumisesta itse roomalaisella kaudella heidän maanviljelystekniikoidensa ja laajentumisensa seurauksena.”
Amerikan ja Kanadan preerioiden Suuri Pölymalja 1930-luvulla oli seurausta sopimattomista maatalouskäytännöistä, jotka johtivat maaperän menetykseen. Yhdysvaltain Suurten tasankojen koskemattoman pintamaan runsas syvä kyntäminen edelliskymmenellä syrjäytti alkuperäisen kasvillisuuden, minkä ansiosta tuulet pyyhkivät pintamaan pois 1930-luvun laajan kuivuuden aikana. tämä johti valtaviin pölymyrskyihin Yhdysvaltain kaupungeissa, kuten Washington DC: ssä ja New Yorkissa, ja maatalouden romahtamiseen 400000 neliömetrin alueella Texasissa, Oklahomassa, New Mexicossa, Kansasissa ja Coloradossa.
nykyään Luoteis-Kiinaan ja Mongoliaan on muodostumassa jättiläismäinen pölymalja. Jokavuotiset pölymyrskyt, jotka sattuvat keväällä ja nielaisevat Pekingin ja muut Kiinan kaupungit, johtuvat näistä pölymyrskyistä, jotka ovat muodostuneet liiallisen aurauksen ja ylilaiduntamisen vuoksi. Näiltä alueilta tuleva pöly kulkeutuu vuosittain myös Etelä-Koreaan ja kulkeutuu joskus Tyynenmeren yli Yhdysvaltain ja Kanadan länsiosiin.
puut minimoivat pintavesien valumisen ja tulvien aiheuttaman maaperän eroosion. Tämä auttaa ylläpitämään maaperän terveyttä ja ehkäisee lietelaskeumaa vesistöissä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että mitä tarkemmin maatalousjärjestelmä muistuttaa luonnonmetsää latvustoltaan, puuston tiheydeltään ja maanpeitoltaan, sitä epätodennäköisempää maaperän eroosio on.
joka vuosi Intia menettää eroosion takia noin 5,3 miljardia tonnia maata eli 16,4 tonnia hehtaaria kohti. Intian 3,2 miljoonasta neliökilometristä noin 25 prosenttia eli 820 000 neliökilometriä on aavikoitumassa. Vesieroosiota on 40 prosenttia eli 1,26 miljoonaa neliökilometriä. Lähes 20 prosenttia tästä on erittäin vakavaa eroosiota, jossa maata menetetään yli 40 tonnia hehtaaria kohti vuodessa. 10 prosenttia tästä maasta kärsii äärimmäisestä eroosiosta, ja maata menetetään 80 tonnia vuodessa. 80 tonnia maata on noin 5 mm pintamaata vuodessa.
eroosio on erityisen vakavaa Himalajalla sekä Itä-ja Länsi-Ghateissa. Koko Himalajan alue on altis maaperän häviämiselle. Esimerkiksi pelkästään Himachal Pradeshin osavaltiossa menetetään vuosittain noin 280 miljoonaa tonnia maata.
Itä-ja Länsi-Ghateissa menetetään vuosittain 40-50 tonnia hehtaarilta. Tämä on noin 3 mm pintamaata vuodessa. Millimetrin pintamaan muodostamiseen menee 30-40 vuotta, ja hyvän sadon kasvattamiseen menee noin 150 millimetriä pintamultaa. Keskimääräinen pintamaan syvyys Intiassa on vain noin 180 mm. kun eroosionopeus on 5 mm vuodessa, koko pintamaa katoaa 35 vuodessa.
ja maaperän eroosio ei ole tuore ilmiö Intiassa. Se on ollut ongelma vuosikymmenten ajan. Siksi 170 000 neliökilometrin maa-alueen katsotaan jo kärsineen pintamullan menetyksestä Intiassa. Vuonna 2010 maan arvioidaan menettäneen INR 28,500 crore vuoksi huonontuneet maat. Tämä merkitsee 12 prosentin menetystä näiden maiden kokonaistuottavuudesta.
maatalousmaan maaperän menetys hehtaaria kohden on viidestä kymmeneen kertaa suurempi kuin metsien alle jäävän maan. Erittäin rankkasateiden aikana maatalousmaa saattaa menettää jopa 26 kertaa enemmän maata kuin metsät. Tämä alttius rankkasateissa on erityisen merkittävä ottaen huomioon, että ilmastonmuutosmallit ennustavat Intian niemimaalle lisää rankkasateita.
puiden peittämisellä on tärkeä rooli maaperän eroosion kääntämisessä ja lisäksi maanvyörymien ehkäisemisessä mäkisillä alueilla. Uttarakan ja Himalajan Alaknandan laaksossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että avointen ja huonokuntoisten mäntymetsien maanvyörymä oli 2-3 kertaa suurempi kuin terveiden mäntymetsien. Mäntymetsän tiheys todettiin rinnettä tasaavaksi tekijäksi.
maaperä on suojassa puiden suojassa karikkeen takia – lehdet ja oksat, jotka puun vierestä karisevat ja putoavat maahan. Kun maa on karikkeeton ja peittävä, vesi virtaa vapaasti ja voi viedä mullan mukanaan. Puiden istuttamisen ohella on siis tärkeää varmistaa, ettei puiden alla oleva maa – aluskasvillisuus ja lehtikarike – häiriintyisi. YK: n elintarvike-ja maatalousjärjestön mukaan Metsä-ja puuviljelmät, joissa maanpinta oli häiriintynyt, ovat alttiimpia eroosiolle kuin alueet, joilla maapeite oli koskematonta.
maaperän ennallistaminen puuviljelmillä
Loessin ylängöllä Kiinassa metsitettiin vuosina 1994-2005 lähes miljoona hehtaaria pilaantunutta maata Wei-ja Keltaisenjoen valuma-alueilla. 1980-ja 1990-luvuilla alueen maaperän ja kasvillisuuden huonontuminen oli vähentänyt ruoantuotantoa, vaikuttanut vesiliikenteeseen ja ilmanlaatuun niin lähialueilla kuin kaukaisissakin kaupungeissa. Maaperän eroosio oli niin vakavaa, että lähes 90 prosenttia Keltaiseenjokeen – yhteen Kiinan suurimmista joista – päätyneestä sedimentistä johtui tasangosta.
yhteistyössä Maailmanpankin kanssa Kiina investoi kuuteen metsäohjelmaan, joiden kohteena oli noin 1100 pientä jokea ja puroa ylängöllä. Kymmenen vuoden aikana tämä aloite johti parempaan elintarviketurvaan, kasvaneeseen viljantuotantoon asukasta kohti, 89 600 hehtaariin uutta maatalousmaata ja veden sedimentin vähenemiseen 99 prosentilla.
vastaavaa työtä on tehty ympäri maailmaa. Esimerkiksi vuodesta 1935 alkaen Yhdysvaltain hallitus työskenteli maanviljelijöiden kanssa Coon valley rivershedin kunnostamiseksi. Puiden istuttaminen ja muut aloitteet lisäsivät puiden peitteisyyttä vuoden 1939 37 prosentista 50 prosenttiin vuonna 1993. Tuloksia olivat muun muassa parempi kuivan kauden vedenkorkeus joessa, pienentyneet tulvat ja terveempi maaperä.