Maaliskuu 1992edi
maaliskuussa 1992 55% amerikkalaisista ilmoitti tukevansa amerikkalaisten joukkojen lähettämistä takaisin Persianlahdelle Saddam Husseinin syrjäyttämiseksi vallasta.
2001edit
seitsemän kuukautta ennen syyskuun 11.päivän iskuja gallupin mukaan 52% kannattaisi hyökkäystä Irakiin ja 42% vastustaisi sitä. Lisäksi 64 prosenttia oli sitä mieltä, että Yhdysvaltain olisi pitänyt erottaa Hussein Persianlahden sodan lopussa.
Post 9/11 sentimentEdit
11.syyskuuta 2001 Yhdysvaltoihin kohdistuneiden hyökkäysten jälkeen Yhdysvaltain yleinen mielipide oli näennäisesti hyökkäys Irakiin. CNN: n/USA Todayn / Gallupin mukaan, joka tehtiin 3.-6. lokakuuta 2002, 53% amerikkalaisista sanoi kannattavansa hyökkäystä Irakiin Yhdysvaltain maajoukkojen kanssa yrittäessään poistaa Saddam Husseinin vallasta (Saad, Lydia). Kuten alla olevassa kaaviossa on esitetty, amerikkalaisten kannatus sodalle vaihteli 50-60 prosentin välillä iskujen 9/11 jälkimainingeissa.
kysyttäessä, pitäisikö Yhdysvaltojen hyökätä ensin maahan, joka ei ole hyökännyt Yhdysvaltoja vastaan, amerikkalaisten mielipide oli 51%: n kannatuksella, kun taas kun Irak sisällytettiin kysymykseen, asenne muuttui ja 66% amerikkalaisista oli sitä mieltä, että Yhdysvaltojen pitäisi voida hyökätä Irakiin ensin.
huolimatta yleisestä huolesta sodan seurauksista yleisön kannatus pysyi hyvin korkeana. Alkuperäisiin huolenaiheisiin kuului, että 55 prosenttia amerikkalaisista pelkäsi sodan kestävän liian kauan, 44 prosenttia otti huomioon suuren määrän uhreja, 62 prosenttia kansalaisista oli vakuuttunut siitä, että tämä lisäisi lyhytaikaista terrorismia kotimaassa, 76 oli sitä mieltä, että kotimaisen bioterrorismin riski olisi suurempi ja 35 uskoi, että luonnos olisi palautettava. Samaan aikaan 40 prosenttia Amerikkalaisyleisöstä vastusti protesteja, koska uskoi niiden heikentävän menestystä ulkomailla. Lisäksi 55 prosenttia kannatti sotaa jopa ilman YK: n tukea.
noin kaksi kolmasosaa vastaajista halusi hallituksen odottavan YK: n tarkastusten päättymistä, ja vain 31 prosenttia kannatti sotilaallisen voiman käyttämistä välittömästi. Samaisen kyselyn mukaan enemmistö uskoi, että Irakilla on joukkotuhoaseita, mutta ei odottanut YK: n asetarkastajien löytävän niitä. Nämä luvut osoittivat kannatuksen pudonneen dramaattisesti, sillä kaksi kuukautta aiemmin useimmat mielipidemittaukset osoittivat noin kahden kolmasosan kannattavan sotatoimia. Kuitenkin noin 60% kyselyyn vastanneista kannatti tarvittaessa myös sotilaallisten toimien käyttöä Husseinin poistamiseksi vallasta, mikä vastasi läheisesti Time-lehden, CNN: n, Fox Newsin, USA Todayn, CBS Newsin ja muiden uutistoimistojen viimeaikaisia mielipidemittauksia. Mielipidemittaukset osoittivat myös, että suurin osa amerikkalaisista ei uskonut Saddamin tehneen yhteistyötä asetarkastajien kanssa.
mielipidemittaukset antoivat myös ymmärtää, että suurin osa amerikkalaisista haluaisi yhä lisää todisteita Irakia vastaan ja YK: n asetarkastusten jatkamista ennen hyökkäystä. Esimerkiksi ABC Newsin mielipidetiedustelu kertoi, että vain 10 prosenttia amerikkalaisista kannatti sitä, että tarkastajille annettaisiin vähemmän kuin muutama viikko; 41 prosenttia kannatti sitä, että tarkastajille annettaisiin muutama viikko, 33 prosenttia muutama kuukausi ja 13 prosenttia enemmän.
a continent pattern in the months being up the U. S.- johti invaasio oli, että suurempi osuus väestöstä kannatti lähestyvää sotaa mielipidemittauksissa, jotka tarjosivat vain kaksi vaihtoehtoa (puolesta tai vastaan) kuin gallupit, jotka hajosivat tukea kolmeen tai useampaan annettuun vaihtoehtoon (erottaminen ehdoton tuki sodalle, sodan vastustaminen vaikka asetarkastajat tekevät työnsä, ja tukea, jos ja vain jos tarkastusmiehistöille annetaan aikaa tutkia ensin).
joidenkin mielipidemittausten mukaan enemmistö amerikkalaisista uskoi presidentti Bushin esittäneen kantansa Irakia vastaan. Esimerkiksi Gallup-kyselyn mukaan 67 prosenttia puhetta seuranneista oli sitä mieltä, että asia oli tehty, mikä oli hyppy 47 prosentista juuri ennen puhetta. Puhetta seurasi kuitenkin paljon enemmän republikaaneja kuin demokraatteja, joten tämä ei välttämättä kuvaa tarkasti amerikkalaisyleisön yleistä mielipidettä. ABC Newsin kyselyssä ei juuri havaittu eroa niiden amerikkalaisten prosentuaalisessa osuudessa, joiden mielestä George W. Bush on puolustanut sotaa puheensa jälkeen, prosenttiluvun pysyessä noin 40 prosentissa.
Powellin 5.helmikuuta YK: ssa pitämän puheen jälkeen useimmat mielipidemittaukset, kuten CNN: n ja NBC: n tekemä mielipidemittaus, osoittivat hyökkäyksen kannatuksen kasvaneen. NBC: n Washingtonin toimistopäällikkö Tim Russert sanoi, että kannatuksen kasvu johtui ”suurelta osin” presidentti Bushin tammikuussa pitämästä Unionin tila-puheesta ja Powellin 5.helmikuuta pitämästä esityksestä, joka useimpien katsojien mielestä tarjosi vahvoja todisteita Irakin vastaisista toimista. Bushin kannatuslukemat kipusivat seitsemään pisteeseen, ja hyökkäyksen kannatus kasvoi neljällä pisteellä. Vain 27 prosenttia vastusti sotatoimia, mikä on pienin prosentti sen jälkeen, kun gallupit alkoivat huhtikuussa 2002. Hyökkäystä ilman YK: n tukea kannattavien amerikkalaisten osuus nousi kahdeksan prosenttiyksikköä 37 prosenttiin. 49 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että presidentti Bush oli valmistellut maata sotaan ja sen mahdollisiin riskeihin, mikä oli 9 pisteen hyppy edellisestä kuukaudesta. Eräs Gallup-kysely osoitti, että enemmistö väestöstä uskoi virheellisesti Irakin olevan vastuussa syyskuun 11.päivän iskuista.
irakilaisten maihinnousu
vaikka sodan kannatus oli hyvin korkealla 9/11 jälkeen, yleinen mielipide vakiintui pian sen jälkeen ja hieman sodan puolelle. Elokuusta 2002 maaliskuun alkuun 2003 tehdyn gallupin mukaan Irakin sotaa kannattavien amerikkalaisten määrä laski 52-59 prosenttiin, kun taas sitä vastustavien määrä vaihteli 35-43 prosentin välillä.
päivää ennen maaliskuun 20.päivän maihinnousua USA Todayn/CNN: n/gallupin mukaan sodan kannatus liittyi YK: n hyväksyntään. Lähes kuusi kymmenestä sanoi olevansa valmis tällaiseen hyökkäykseen ” seuraavan viikon tai kahden aikana.”Mutta tuo tuki putosi pois, jos YK: n tukea ei ensin saatu. Jos YK: n turvallisuusneuvosto hylkäisi päätöslauselman, joka viitoittaisi tietä sotatoimille, 54 prosenttia amerikkalaisista kannatti Yhdysvaltain hyökkäystä. Ja jos Bushin hallinto ei pyrkinyt lopulliseen turvallisuusneuvoston äänestykseen, sodan kannatus putosi 47 prosenttiin.
ABC News/Washington Postin kyselyssä, joka tehtiin sodan alun jälkeen, sodan kannatus oli 62 prosenttia, vähemmän kuin Persianlahden sodan alussa 79 prosenttia.
kuitenkin Yhdysvaltain hyökättyä Irakiin operaatio Iraqi Freedom-operaatiossa julkinen tuki konfliktille nousi jälleen. Gallupin mukaan sodan kannatus oli 22.-23. maaliskuuta jopa 72 prosenttia. Noista 72 prosentista 59 prosenttia ilmoitti tukevansa sotaa voimakkaasti, ja vaikka liittoutuneiden komentajat sanoivat, etteivät olleet vielä löytäneet todisteita joukkotuhoaseista päiviä ensimmäisen hyökkäyksen jälkeen, yhdeksän kymmenestä amerikkalaisesta uskoi olevan” ainakin jossain määrin todennäköistä”, että Yhdysvallat löytäisi todisteita näistä aseista.
Presidentti George W. Bushin kannatuslukema hyppäsi myös sodan alussa, nousten 13 prosenttiyksikköä tämän konfliktin alussa (Smith ja Lindsay).
toukokuussa 2003edit
CNN: n ja USA Todayn teettämässä gallupissa todettiin, että 79% amerikkalaisista piti Irakin sotaa oikeutettuna, oli todisteita laittomista aseista tai ei. 19 prosenttia oli sitä mieltä, että aseita tarvitaan sodan oikeuttamiseksi.
Elokuu 2004edit
elokuussa 2004 tehty mielipidetutkimus osoitti, että kaksi kolmasosaa (67%) Amerikkalaisyleisöstä uskoo Yhdysvaltain lähteneen sotaan virheellisten oletusten perusteella. Yhdysvaltain joukkojen taistelutahto on ollut vaihtelevaa. CBS: n mielipidetiedustelun mukaan 54% amerikkalaisista uskoi Irakin hyökkäyksen olevan oikea teko, kun vastaava luku heinäkuussa oli 45%.
Marraskuu 2004edit
vuoden 2004 presidentinvaaleja edeltävänä vuonna (3.marraskuuta 2003 ja 31. lokakuuta 2004) yleinen mielipide alkoi vaihdella merkittävästi sodan merkittävien tapahtumien vuoksi, kuten Saddam Husseinin vangitseminen ja Abu Ghraibin vankilaskandaali. Tämän vuoden 364 uutispäivästä 348 sisälsi ainakin yhden pätkän, jossa mainittiin Irak. Sodan uutisointi tarjosi useimmiten syitä konfliktin tukemiseen ja perusteluihin, ja teemoina olivat useimmiten ”joukot”, ”uhka”, ”vapaus”, ”rauha” ja ”paha”.
CNN: n toimittaja Howard Kurtz kertoi, että sodan uutisointi aiheen alussa oli liian yksipuolista, kirjoittaen: ”elokuusta 2002 maaliskuun 19.päivään 2003, sodan käynnistämiseen, löysin yli 140 etusivun juttua, jotka keskittyivät vahvasti hallinnon retoriikkaan Irakia vastaan: ”Cheney sanoo Irakin iskun olevan oikeutettu”; ”War Cabinet Arguments for Iraq Attack”… ”Bush siteeraa Irakin kiireellistä uhkaa”; ” Bush käskee joukkoja: Valmistautukaa sotaan.’Sitä vastoin sodan todisteet tai perustelut kyseenalaistavat kappaleet haudattiin usein, vähäteltiin tai terästettiin.”
tämän tyyppinen kattavuus muuttui nopeasti Irakin sodan suurten käännekohtien jälkeen. Kun vuonna 2004 selvisi, ettei joukkotuhoaseita ollut, New York Times pyysi nopeasti anteeksi retoriikkaansa todeten, että sen kattavuus ei ollut ”niin tiukka kuin sen olisi pitänyt olla” ja että Times liioitteli tarinoita ”hirvittävillä väitteillä Irakista”.
George W. Bush valittiin uudelleen 50,74 prosentin äänienemmistöllä marraskuun 2004 presidentinvaaleissa.
2003-2004 julkisen tuen muutos
amerikkalaiset hyväksyivät ylivoimaisesti presidentti Bushin ja hänen päätöksensä Irakissa sodan suuren taisteluvaiheen aikana. Tämä määrä, joka hyväksyi Bushin toimet Irakin kanssa, saavutti 80 prosentin kannatuksen huhtikuussa 2003, mikä oli sodan korkein kohta.
mutta kesällä 2003, kun suurtaistelut olivat päättyneet mutta yhdysvaltalaisjoukot jatkoivat tappioita, nuo määrät alkoivat hiipua. Marraskuusta 2003 lokakuuhun 2004 yleinen mielipide sodasta vaihteli huomattavasti. Julkinen kannatus laski ” joulukuun puolivälissä heti Saddam Husseinin vangitsemisen jälkeen yli 55%: n korkeudesta 39%: iin kesäkuun puolivälissä juuri ennen kuin Yhdysvallat siirsi vallan vasta muodostetulle Irakin hallitukselle.”Merkittävin muutos tapahtui maaliskuun viimeisellä viikolla, jolloin tuli 11 pisteen pudotus. Tällä viikolla järjestettiin 9/11-komission kuulemiset, joissa muun muassa Richard Clarke arvosteli presidentti George Bushia.
tämän jakson jälkeen yleinen yleisömenestys oli laskeva Juhannusta lukuun ottamatta.
2005edit
heinäkuun 4.päivänä 2005 kirkkojen kansallinen neuvosto otti virallisesti kantaa Irakin sotaa vastaan kutsuen sitä kunniattomaksi ja kehottaen muuttamaan Yhdysvaltain politiikkaa.
2006edit
CBS Newsin kysely tehtiin 28.-30. huhtikuuta 2006, lähes kolme vuotta presidentti Bushin ”Mission Accomplished” – puheen jälkeen. Valtakunnallisesti kyselyyn vastasi 719 aikuista, ja virhemarginaali oli plus tai miinus neljä prosenttia. Kyselyyn vastanneista 30 prosenttia hyväksyi Bushin tavan hoitaa Irakin tilannetta, 64 prosenttia paheksui ja 6 prosenttia oli epävarmoja. 51% kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että Amerikan olisi pitänyt pysyä poissa Irakista, 44% sanoi hyökkäyksen olevan oikea ratkaisu, 5% ei ollut varma.
CBS / New York Timesin kysely tehtiin 21. -25. heinäkuuta 2006. Valtakunnallisesti haastateltiin 1 127 aikuista, joiden virhemarginaali oli plus tai miinus 3 prosenttia. 30 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoi, että hyökkäys Irakiin oli amerikkalaisten tappioiden ja muiden kustannusten arvoinen, kun taas 63 prosenttia sanoi, ettei sota ollut sen arvoinen. Kuusi prosenttia oli epävarmoja. 32 prosenttia sanoi hyväksyvänsä George W. Bushin tavan hoitaa Irakin tilannetta, 62 prosenttia paheksui ja kuusi prosenttia oli epävarma.
CBS / New York Timesin kysely tehtiin 15. -19. syyskuuta 2006. Valtakunnallisesti haastateltiin 1 131 aikuista, joiden virhemarginaali oli plus tai miinus 3 prosenttia. 51 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoi, että jälkikäteen ajateltuna heidän mielestään Yhdysvaltain olisi pitänyt pysyä poissa Irakista. 44 prosenttia sanoi USA: n toimineen oikein Irakin valtauksessa. Viisi prosenttia oli epävarmoja.
CNN: n mielipidetiedustelu tehtiin Opinion Research Corporationin toimesta 29.syyskuuta-2. lokakuuta 2006. Valtakunnallisesti haastateltiin 1 014 aikuista, joiden virhemarginaali oli plus tai miinus 3 prosenttia. Kyselyyn vastanneista 61% paheksui Irakin sotaa, 38% hyväksyi sen ja 1% oli epävarma.
Newsweekin mielipidetutkimuksen toteutti Princeton Survey Research Associates International 26.-27. lokakuuta 2006. Valtakunnallisesti haastateltiin 1 002 aikuista, joiden virhemarginaali oli plus tai miinus 3 prosenttia. Kun teiltä nyt kysytään, teittekö mielestänne oikein ryhtyessänne sotatoimiin Irakia vastaan vai ette? 43 prosenttia sanoi, että se on ”oikein”.
Newsweekin kyselyn toteutti Princeton Survey Research Associates International 9.-10. marraskuuta 2006. Valtakunnallisesti haastateltiin 1 006 aikuista. Kun kysyttiin, tekikö Yhdysvallat oikein menemällä Irakiin, 41% vastasi Kyllä, 54% vastasi Ei, ja 5% oli epävarma. Virhemarginaali oli plus tai miinus 3 prosenttia.
CNN: n 15.-17. joulukuuta 2006 tekemän kyselyn mukaan 67% vastaajista vastusti Irakin sotaa, mutta vain niin ja että enemmistö, 54%, uskoi irtautumiseen seuraavan vuoden aikana. Muutamaa päivää aiemmin tehdyn LA Timesin kyselyn mukaan 65 prosenttia uskoo Irakin ajautuneen sisällissotaan. Saman kyselyn mukaan 66% uskoi, ettei kumpikaan osapuoli ollut voittamassa ja vain 26% vastaajista oli samaa mieltä siitä, että Amerikan pitäisi pysyä ”niin kauan kuin se kestää”. Molemmissa mielipidemittauksissa kävi ilmi, että vähintään 2/3 vastaajista paheksui presidentti Bushin toimintaa sodassa.
Tammikuu 2007edit
CBS: n 1.-3. tammikuuta tekemässä kyselyssä 993 maanlaajuista aikuista totesi, että alle 1/4 hyväksyy Bushin Irakin-politiikan, mikä nousi 2 pistettä edellisestä CBS: n kyselystä joulukuussa. Saman kyselyn mukaan 82 prosenttia uskoo, että demokraatit eivät ole kehittäneet ”selkeää suunnitelmaa” ja 76 prosenttia uskoo, että sama pätee presidentti Bushiin.
CNN: n 11.tammikuuta tekemän kyselyn mukaan 32 prosenttia 1 093 aikuisesta, jotka olivat ”vahvasti” tai ”kohtuullisesti”, kannatti suunniteltua Irakin joukkojen määrän lisäämistä, kun taas 66 prosenttia ”voimakkaasti” tai ”kohtuullisesti” vastusti suunnitelmaa. Epävarmoja oli kolme prosenttia. Virhemarginaali oli plus tai miinus kolme prosenttia.
2007EDIT
toukokuun 4.-7. päivänä CNN haastatteli 1 028 aikuista valtakunnallisesti. 34% sanoi kannattavansa Irakin sotaa, 65% vastusti ja 1% oli epävarma. Virhemarginaali oli plus tai miinus 3 prosenttia.
6.-8. elokuuta CNN haastatteli 1 029 aikuista maanlaajuisesti. 33 prosenttia ilmoitti kannattavansa Irakin sotaa, 64 prosenttia vastusti ja 3 prosenttia oli asiasta epävarma. Virhemarginaali oli plus tai miinus 3 prosenttia.
Syyskuun 10.-12. päivänä Ipsos Public Affairsin toteuttamassa Associated Press-Ipsos-lehden kyselyssä, johon osallistui 1 000 aikuista, 33% hyväksyi George Bushin ”Irakin tilanteen” käsittelyn, kun taas 65% paheksui sitä. Gallup teki 14.-16. Syyskuuta kyselyn, jossa kysyttiin, onko Yhdysvallat tehnyt virheen lähettäessään joukkoja Irakiin. 58 prosenttia piti sitä virheenä, 41 prosenttia ei pitänyt sitä virheenä ja 1 prosentilla ei ollut mielipidettä.
joulukuun 11.-14. päivänä ABC News/Washington Postin kyselyssä, johon osallistui 1003 aikuista maanlaajuisesti, 64% oli sitä mieltä, että Irakin sota ei ollut taistelemisen arvoinen, 34% sanoi sen olevan taistelemisen arvoinen, 2% ei ollut asiasta varma. Virhemarginaali oli 3 prosenttia.
2008edit
ennen kuin presidentti Bushin kausi päättyy ja Irakin sota siirtyy seuraavalle presidentille, ristiriitaiset maat allekirjoittavat joukkojen asemaa koskevan sopimuksen, jossa ymmärretään, että Yhdysvaltain joukot lopettaisivat Irakin kaupunkien miehityksen 30.kesäkuuta 2009 mennessä ja jättäisivät Irakin kokonaan vuoden 2011 loppuun mennessä.
2009edit
presidentti Barack Obama valitaan virkaan kampanjalupauksella joukkojen vetämisestä Irakista. Helmikuussa presidentti Obama ilmoittaa vetävänsä suurimman osan Yhdysvaltain joukoista elokuuhun 2010 mennessä ja kaikkien joukkojen poistuvan Irakista vuoden 2011 loppuun mennessä joukkojen asemaa koskevan sopimuksen mukaisesti. Kesäkuussa joukot jättävät asemiaan Irakissa sijaitsevissa kaupungeissa ja siirtävät turvallisuusalan tehtävät Irakin armeijalle.
2011edit
Irakin sodan päättyessä vuonna 2011 Washington Postin toimittaja Peyton Craighill totesi, että Yhdysvaltain politiikan myrkyttyneeltä vaikuttaneessa ilmapiirissä presidentti Obaman määräys vetää Yhdysvaltain joukot Irakista saman vuoden joulukuussa oli harvinainen esimerkki laajalti suositusta poliittisesta päätöksestä, jonka mukaan 78 prosenttia kaikista amerikkalaisista kannatti päätöstä.
2013edi
maaliskuussa 2013 tulee kuluneeksi kymmenen vuotta Yhdysvaltain hyökkäyksestä Irakiin.
2014edit
yleinen mielipide Irakin hyökkäyksen kokonaismenestyksestä oli kaikkien aikojen pohjalukemissa tammikuussa 2014 presidentti Obaman päätettyä vetää joukot pois alueelta. Pew Research Centerin tekemässä kyselyssä 52 prosenttia haastatelluista sanoi, että Yhdysvallat on epäonnistunut tavoitteidensa saavuttamisessa Irakissa. Määrä on noussut lähes 20 prosenttia vuodesta 2011, jolloin kysymys esitettiin ensimmäisen kerran.
2018Edit
viisitoista vuotta USA: han. osallistuminen Irakiin, yleinen mielipide siitä, oliko oikea päätös käyttää sotilaallista voimaa, näkee väestön jakautuvan enemmän. Kuten maaliskuussa 2018, 48% amerikkalaisista kyselyyn vastasi hyökkäys oli väärä päätös, 43% sanomalla, että se oli oikea päätös, jopa 4% vuodesta 2014. Puoluerajat, republikaanit meni 52% vuonna 2014 61% sanoi Yhdysvaltain teki oikean päätöksen käyttää sotilaallista voimaa Irakissa. Käytävän toisella puolella demokraatit ovat pysyneet melko yhteneväisinä näkemyksissään konfliktista, vaihdellen vain prosentin verran viimeisen neljän vuoden aikana.