Mark 6: 7-13 sanoo, että Jeesus lähetti aluksi nämä kaksitoista pareittain (vrt. Mt 10:5-42, Luuk 9: 1-6) Galilean kaupunkeihin. Tekstissä kerrotaan, että heidän ensiohjeensa olivat sairaiden parantaminen ja demonien karkottaminen. Heitä on myös ohjeistettu ” ottamaan mitään matkalleen, paitsi vain henkilökunta: ei leipää, ei lompakkoa, ei rahaa käsilaukussa, mutta käyttää sandaaleja eikä Pue kahta tunikkaa ylleen,” ja että jos joku kaupunki hylkää ne, niin heidän pitäisi karistaa tomu jaloistaan lähtiessään, ele, jonka jotkut oppineet ajattelevat olleen tarkoitettu halveksivaksi uhkaukseksi.
myöhemmin Evankeliumikertomuksissa kahdentoista apostolin kerrotaan saaneen tehtäväkseen julistaa evankeliumia” kaikille kansoille ” riippumatta siitä, olivatko he juutalaisia vai pakanoita. Paavali korosti apostolien tärkeää osaa Jumalan seurakunnassa sanoessaan, että Jumalan huonekunta on ”rakennettu apostolien ja profeettojen perustukselle, Kristus Jeesus itse on kulmakivi.”
Jesuseditin Soitto
kolme synoptista evankeliumia kertovat olosuhteista, joissa jotkut opetuslapset otettiin palvelukseen, ja Matteus kuvailee ainoastaan Simonin, Andreaan, Jaakobin ja Johanneksen palvelukseen ottamista.
huolimatta siitä, että Jeesus vain lyhyesti pyysi heitä liittymään hänen seuraansa, heidän kaikkien kuvaillaan heti suostuneen ja hylänneen verkkonsa sitä varten. Heidän suostumuksensa välittömyyttä on pidetty esimerkkinä jumalallisesta voimasta,vaikka tätä ei sanota tekstissä. Tavallisempi selitys on, että Jeesus oli heidän ystävänsä jo etukäteen, kuten Johanneksen evankeliumi antaa ymmärtää, jonka mukaan Pietari (Simon) ja Andreas olivat Johannes Kastajan opetuslapsia ja alkoivat seurata Jeesusta heti, kun Jeesus oli kastettu.
Albright ja Mann päättelevät Simonin ja Andreaksen hylänneen verkkonsa, että Matteus korostaa luopumisen tärkeyttä kääntymällä kristinuskoon, koska kalastus oli kannattavaa, vaikka se vaati suuria aloituskustannuksia, ja kaiken hylkääminen olisi ollut tärkeä uhraus. Siitä huolimatta myöhemmät kristityt askeetit ovat pitäneet esikuvana sitä, että Simon ja Andreas hylkäsivät sen, mikä todellisuudessa oli heidän tärkein maallinen omaisuutensa.
Matteus kuvailee Jeesuksen tavanneen Jaakobin ja Johanneksen, jotka olivat myös kalastajia ja veljiä, hyvin pian Simonin ja Andreaksen värväämisen jälkeen. Matteus ja Markus tunnistavat Jaakobin ja Johanneksen Sebedeuksen pojiksi. Luukas lisää Matteuksen ja Markuksen lisäksi, että Jaakob ja Johannes työskentelivät tiiminä Simonin ja Andreaan kanssa. Matteuksen mukaan Jaakob ja Johannes olivat kohtaamisen aikaan korjaamassa verkkojaan, mutta liittyivät empimättä helposti Jeesuksen seuraan.
tämä vastaa Markuksen ja Luukkaan kertomuksia, mutta Matteus antaa ymmärtää, että miehet ovat myös hylänneet isänsä (koska tämä on läsnä veneessä, jonka he hylkäävät heidän takanaan), ja Carterin mielestä tämä pitäisi tulkita niin, että Matteuksen näkemys Jeesuksesta on yksi hahmoista, jotka hylkäävät perinteisen patriarkaalisen yhteiskuntarakenteen, jossa isällä oli käskyvalta lapsiinsa; useimmat tutkijat kuitenkin tulkitsevat sen vain merkitsevän sitä, että Matteus tarkoitti näiden kahden olevan vielä antaumuksellisempia kuin toinen pari tai että Jeesus odotti valtakunnan lähestyvää tulemista.
Synoptisissa evankeliumeissa kerrotaan edelleen, että Jeesus huomasi myöhemmin palveluksensa aikana kopissaan veronkantajan. Jeesus pyytää veronkantajaa, jota kutsutaan matteukseksi Matteuksen 9:9:ssä, Leeviksi Markuksen 2:14: ssä ja Luukkaan 5: 27: ssä, tulemaan yhdeksi opetuslapsistaan. Matteuksen / Leevin kerrotaan ottaneen vastaan ja kutsuneen sitten Jeesuksen aterialle ystäviensä kanssa. Veronkantajat nähtiin juutalaisessa yhteiskunnassa roistoina, ja fariseusten kuvaillaan kysyneen Jeesukselta, miksi hän aterioi niin huonomaineisten ihmisten kanssa. Jeesuksen antama vastaus tunnetaan nyt hyvin: ”lääkärit eivät ole terveitä, vaan sairaita. En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä parannukseen.”
kahdentoista apostolin valtuuttaminen
kahdentoista apostolin valtuuttaminen on Jeesuksen palvelukseen liittyvä episodi, joka esiintyy kolmessa Synoptisessa evankeliumissa. Se kertoo kahdentoista apostolin ensimmäisestä valinnasta Jeesuksen opetuslasten joukosta.
Matteuksen evankeliumissa tämä tapahtuma tapahtuu hieman ennen kuihtuneen käden ihmettä. Markuksen ja Luukkaan evankeliumeissa se esiintyy pian tuon ihmeen jälkeen.
Silloin Jeesus kutsui koolle kaksitoista opetuslastaan ja antoi heille vallan saastaisiin henkiin, karkottaa heidät ja parantaa jokaisen sairauden ja jokaisen sairauden. Nämä ovat kahdentoista apostolin nimet: ensiksikin Simon, joka tunnetaan myös Pietarina, ja hänen veljensä Andreas; Jaakob Sebedeuksen poika ja hänen veljensä Johannes; Filippus ja Bartolomeus; Tuomas ja veronkantaja Matteus; Jaakob Alfeuksen poika ja Taddeus; Simon Kananeus ja Juudas Iskariot, joka kavalsi hänet.
– Matteus 10:1-4
ja hän nousi vuorelle ja kutsui tykönsä ne, jotka hän tahtoi, ja he tulivat hänen tykönsä. Ja hän asetti kaksitoista apostolia, jotka hän myös nimitti apostoleiksi, olemaan kanssaan ja tulemaan lähetetyiksi julistamaan sanomaa ja joilla oli valta ajaa ulos riivaajia. Niin hän asetti ne kaksitoista: Simonin (jolle hän antoi nimen Pietari), Jaakobin Sebedeuksen pojan ja Johanneksen, Jaakobin veljen (jolle hän antoi nimen Boanerges, se on: ukkosenjylinän pojat); Andreaan ja Filippuksen ja Bartolomeuksen ja Matteuksen ja Tuomaan ja Jaakobin, Alfeuksen pojan, ja Taddeuksen ja Simon Kananeuksen ja Juudas Iskariotin, joka kavalsi hänet.
– merkki 3:13-19
eräänä päivänä Jeesus meni vuorenrinteelle rukoilemaan ja vietti yön rukoillen Jumalaa. Kun aamu tuli, hän kutsui opetuslapsensa luokseen ja valitsi heistä kaksitoista, jotka hän myös asetti apostoleiksi: Simon (jolle hän antoi nimen Pietari), hänen veljensä Andreas, Jaakob, Johannes, Filippus, Bartolomeus, Matteus, Tuomas, Jaakob Alfeuksen poika, Simon, jota kutsuttiin Kiivailijaksi, Juudas Jaakobin poika, ja Juudas Iskariot, josta tuli kavaltaja.
– Luukka 6:12-16
luettelot kahdentoista apostolin uudessa Testamentissamedi
jokainen Uuden testamentin neljästä apostoliluettelosta osoittaa, että kaikki apostolit olivat miehiä. Kanoniset evankeliumit ja Apostolien teot antavat kahdelletoista apostolille vaihtelevia nimiä. Luukkaan evankeliumin luettelo eroaa Matteuksesta ja Markuksesta yhdessä kohdassa. Siinä mainitaan ” Taddeuksen ”sijasta” Juudas, Jaakobin poika”.
Synoptisista evankeliumeista poiketen Johanneksen evankeliumissa ei ole virallista luetteloa apostoleista. Vaikka evankeliumi viittaakin ”kahteentoista”, siinä ei esitetä mitään tarkennusta siitä, keitä nämä kaksitoista todellisuudessa olivat, eikä Johanneksen evankeliumin kirjoittaja mainitse heitä kaikkia nimeltä. Johanneksessa ei myöskään eroteta termejä ”apostolit” ja ”opetuslapset” toisistaan.
| Matteuksen evankeliumi | Markuksen evankeliumi | Luukkaan evankeliumi | Johanneksen evankeliumi | Apostolien teot |
|---|---|---|---|---|
| Simon (”tunnetaan myös nimellä Pietari”) | Simon (”jolle hän antoi nimen Pietari”) | Simon (”jolle hän antoi nimen Pietari”) | Simon Peter Keefas ”joka on käännetty Pietariksi” | Pietari |
| Andrew (”hänen veljensä”) | Andrew | Andrew (”hänen veljensä”) | Andrew (”Simon Pietarin veli”) | Andrew |
| Jaakob (”Sebedeuksen poika”) | Jaakob (”Sebedeuksen poika”) / yksi”Boanergeista ” | Jaakob | yksi”Sebedeuksen pojista” | Jaakob |
| Johannes (”hänen veljensä”) | Johannes (”Jaakobin veli”) / yksi ”Boanergeista” | Johannes | yksi ”Sebedeuksen pojista” / ”opetuslapsi, jota Jeesus rakasti” | Johannes |
| Filip | Filip | Filip | Filip | Filip |
| Bartholomew | Bartholomew | Bartholomew | Nathanael | Bartholomew |
| Tuomas | Tuomas | Tuomas | Tuomas (”also called Didymus”) | Tuomas |
| Matteus (”publikaani”) | Matteus / Leevi | Matteus/Leevi | ei mainittu | Matteus |
| Jaakob (”Alfeuksen poika”) | Jaakob (”Alfeuksen poika”) | Jaakob (”Alfeuksen poika”) | ei mainittu | Jaakob (”Alfeuksen poika”)”) |
| Thaddaios(tai ”Lebbaeus”; nimitystä ”Juudas kiihkoilija” joissakin käännöksissä | Taddaeus | Juudas (”Jaakobin poika, jota joissakin käännöksissä kutsutaan veljeksi”) | Juudas (”ei Iskariot”) | Juudas (”Jaakobin poika, jota joissakin käännöksissä kutsutaan veljeksi”) |
| Simon (”kanaanilainen”) | Simon (”kanaanilainen”) | Simon (”Selootiksi kutsuttu”) | ei mainittu | Simon (”Selootiksi kutsuttu”)”) |
| Juudas Iskariot | Juudas Iskariot | Juudas Iskariot | Juudas (”Simon Iskariotin poika” | (Juudas korvattu Matthiaksella) |
Juudas Iskarioteditin sijainen
sen jälkeen kun Juudas petti Jeesuksen (ja teki sitten syyllisyydentuntoisena itsemurhan ennen Kristuksen ylösnousemusta, yksi evankeliumi kertoo), apostoleita oli yksitoista. Kun Jeesus oli otettu heidän luotaan, valmistautuessaan Pyhän Hengen tuloon, jonka hän oli luvannut heille, Pietari neuvoi veljiä:
Juudas, joka oli opas niille, jotka ottivat Jeesuksen… Sillä hänet luettiin meidän kanssamme, ja hän sai osansa tässä palveluksessa… Sillä psalmien kirjassa on kirjoitettuna:” tulkoon hänen asuntonsa autioksi, Älköön kukaan asuko siinä”, ja:”toinen ottakoon virkansa”… Niin täytyy yhden niistä miehistä, jotka ovat seuranneet meitä koko sen ajan, jona Herra Jeesus kulki meidän keskellämme, Johanneksen kasteesta siihen päivään asti, jona hänet otettiin meidän tykömme, tulla meidän kanssamme hänen ylösnousemuksensa todistajaksi.
– Apostolien teot 1:15-22
niin, välillä taivaaseenastumisen Jeesuksen ja helluntaipäivän, loput apostolit valittiin kahdestoista apostoli heittämällä arpaa, perinteinen israelilainen tapa määrittää Jumalan tahdon (Katso Sananlaskut 16:33). Arpa lankesi Mattiakselle.
apostoli Paavali näyttää ensimmäisessä Korinttolaiskirjeessään antavan ensimmäisen historiallisen viittauksen kahteentoista apostoliin: ”sillä minä annoin teille ensi tärkeimpänä sen, minkä myös sain: että Kristus kuoli meidän syntiemme edestä Raamatun kirjoitusten mukaan, että hänet haudattiin, että hänet herätettiin kolmantena päivänä Raamatun kirjoitusten mukaan ja että hän ilmestyi Keefaalle, sitten niille kahdelletoista ” (1 Kor 3-5).
muut Uudessa testamentissa mainitut apostolit
| apostoli | missä Raamatussa | toteaa |
|---|---|---|
| Barnabas | Apostolien teot 14:14 | — |
| Andronikos ja Junia | roomalaiset 16:7 | Paavali toteaa, että Andronikos ja Junia olivat ”merkittäviä apostolien keskuudessa.”Tämä on perinteisesti tulkittu kahdella tavalla:
jos ensimmäinen näkemys on oikea, Niin Paavali voi tarkoittaa naispuolista apostolia-kreikkalainen nimi (Iounian) on akkusatiivissa ja voi olla joko Junia (nainen) tai Junias (mies). Myöhemmissä käsikirjoituksissa siihen lisätään aksentteja, jotta se olisi yksiselitteisesti Junias, mutta vaikka ”Junia” oli yleinen nimi, ”Junias” ei ollut, ja eri raamatunkäännökset suosivat molempia vaihtoehtoja. toisen näkemyksen mukaan Paavalin uskotaan vain mainitsevan näiden kahden henkilön huomattavan luonteen, jonka apostolit tunnustivat. historiallisesti on ollut käytännössä mahdotonta sanoa, kumpi näistä näkemyksistä piti paikkansa. Toista näkemystä ovat viime vuosina puolustaneet tieteellisestä näkökulmasta Daniel Wallace ja Michael Burer. |
| Silas | 1. 1:1, 2:6 | häntä kutsutaan yhdeksi yhdessä Timoteuksen ja Paavalin kanssa, ja hän suorittaa myös apostolin toiminnan Paavalin toverina Paavalin toisella lähetysmatkalla Apostolien teoissa. 15:40 |
| Timotei | 1 T. 1:1, 2:6 | Timoteus mainitaan apostolina yhdessä Silaan ja Paavalin kanssa. Kuitenkin 2 Kor. 1: 1, häntä kutsutaan ”veljeksi” vain, kun Paavali viittaa itseensä ”Kristuksen apostolina”. Timoteus suorittaa monia apostolin tehtäviä Paavalin toimeksiannossa ensimmäisessä ja toisessa Timoteuksessa, vaikka noissa kirjeissä Paavali viittaa häneen ”poikanaan” uskossa. |
| Apollos | 1 Kor. 4: 9 | mukana” meidän apostolien ” joukossa yhdessä Paavalin ja Keefaan (Pietarin) kanssa. |
seitsemänkymmentä opetuslasta
”seitsemänkymmentä opetuslasta” tai ”seitsemänkymmentäkaksi opetuslasta” (tunnetaan itäisessä kristillisessä perinteessä nimellä ”seitsemänkymmentä apostolia”) olivat Luukkaan evankeliumissa mainittuja Jeesuksen varhaisia lähettiläitä. Luukkaan, ainoan evankeliumin, jossa he esiintyvät, mukaan Jeesus nimitti heidät ja lähetti heidät pareittain tiettyyn tehtävään, joka on yksityiskohtaisesti tekstissä.
länsimaisessa kristillisyydessä heihin viitataan yleensä opetuslapsina, kun taas itäisessä kristillisyydessä heihin viitataan yleensä apostoleina. Käyttämällä alkuperäisiä kreikkalaisia sanoja, molemmat otsikot ovat kuvaavia, koska apostoli on yksi lähetetty lähetystyöhön (Kreikka käyttää verbin muotoa: apesteilen) kun taas opetuslapsi on opiskelija, mutta kaksi perinnettä eroavat sanojen apostoli ja opetuslapsi laajuudesta.
Paavali, Gentileseditin apostoli
vaikkei yksikään apostoleista ollut Jeesuksen elämän aikana valtuutettu, Paavali, Juutalainen nimeltä Saul Tarsolainen, vaati taivaaseenastumisen jälkeiseltä Jeesukselta ”pakanoiden apostolina” erikoistehtävää evankeliumin sanoman levittämiseksi kääntymyksensä jälkeen. Kirjoituksissaan ”Epistolat kristillisille kirkoille kaikkialla Levantissa” Paavali ei rajoittanut sanaa ”apostoli” kahteentoista apostoliin, ja viittaa usein oppi-isäänsä Barnabaaseen apostolina.
kirjoituksissaan Paavali, vaikkakaan ei yksi alkuperäisistä kahdestatoista, kuvaili itseään apostoliksi. Ylösnoussut Jeesus itse kutsui hänet luokseen matkalla Damaskokseen-tapahtumansa aikana. Barnabaan kanssa hänelle annettiin apostolin rooli kirkossa.
koska Paavali väitti saaneensa evankeliumin, ei kahdentoista apostolin opetuksista, vaan yksinomaan ja suoraan ylösnousemuksen jälkeiseltä Jeesukselta tulleiden henkilökohtaisten ilmoitusten kautta, Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen (eikä sitä ennen, kuten kaksitoista apostolia), Paavalin oli usein pakko puolustaa apostolista auktoriteettiaan (1.Kor. 9: 1 ” Enkö minä ole apostoli?”) ja julistaa nähneensä Jeesuksen ja tulleensa voidelluksi Damaskokseen johtavalla tiellä.
Paavali piti itseään ehkä muita apostoleja alempiarvoisena, koska hän oli alun perin vainonnut Kristuksen seuraajia, vaikka ajattelikin, ettei hän ollut vähääkään alempiarvoinen kuin nuo ”superapostolit” eikä häneltä puuttunut ”tietoa”.
Paavali viittasi itseensä pakanoiden apostolina. Paavalin galatalaiskirjeessään esittämän kertomuksen mukaan Jaakob, Pietari ja Johannes ottivat Jerusalemissa vastaan Paavalille annetun ”armon” ja sopivat, että Paavalin ja Barnabaan piti mennä pakanoiden (erityisesti niiden, joita ei ympärileikattu) ja niiden kolmen apostolin luo, jotka ympärileikattujen silmissä ”näyttivät pylväiltä”. Matteuksen 10.luvun pienestä tehtävästä huolimatta kaksitoista apostolia eivät rajoittaneet tehtäväänsä yksinomaan juutalaisiin, sillä Sadanpäämies Korneliusta pidetään yleisesti ensimmäisenä Pakanakäännynnäisenä ja Pietari käännytti hänet, ja ylösnousseen Jeesuksen suuri tehtävä on nimenomaan ”kaikille kansoille”.
kuten The Catholic Encyclopedia sanoo,” on heti ilmeistä, että kristillisessä mielessä jokaista, joka oli saanut tehtävän Jumalalta eli Kristukselta ihmiselle, voitiin kutsua ’apostoliksi'”; näin alkuperäinen merkitys ulottui yli kahdentoista.